UUSI VESILAKI EI MAHDOLLISTA VUOTOKSEN RAKENTAMISTA

Pitkään valmisteilla ollut vesilain uudistaminen sitten viimein lähti eduskuntaan. Julkisuudessa on jo ehditty spekuloida, mitä uusi laki sallii ja mitä ei.

Uusi vesilaki tuo vesilupien käsittelyn nykyaikaan. Juttujen käsittelyaikojen uskotaan myös lyhenevän, kun kankeita menettelyjä lyhennetään.

Ympäristöasioiden painoarvo ei ainakaan heikkene uuden lain myötä. Vesirakentamishanke, joka suuresti heikentää vesistön luonnonarvoja ja paikkakunnan elinoloja voidaan entiseen tapaan hylätä. Ehdoton luvanmyöntämiseste vesilaissa säilyy. Luvan myöntämisestä tai sen epäämisestä päättää tuomioistuin.

Uutta on lakiin otettu pykälä, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden pyytää valtioneuvoston lausunto sen käsittelyssä olevan vesihankkeen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tällaisessakin tapauksessa lopullinen päätös on tuomioistuimella. Valtioneuvoston kannanotto ei vesituomioistuimen päätösvaltaa sido.

Vuotosta ei uudenkaan vesilain perusteella voitane rakentaa.

Varmaa lienee kuitenkin, että vesirakentamisen kannattajat saavat uudesta lainsäädännöstä puhtia. Tähän kannustaa ennen muuta se, että vesivoimalla on kasvava merkitys säätöenergiana tuulivoiman ja ydinvoiman ohessa. Tulevaisuudessa voimayhtiöt epäilemättä tulevat esittelemään suunnitelmiaan siitä, miten vesivoimalla voidaan tuottaa sähköä ympäristönäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Suurin osa Suomen jäljellä olevasta rakentamiskelpoisesta vesivoimasta on kuitenkin suojeltu myös koskiensuojelulailla. Uusi vesilaki ei yksistään avaa portteja vesivoiman lisärakentamiselle.

Maailman napa ja muita mietteitä

Biodiversiteettivuosi on alkanut. Suomen kannalta vuodessa ei ole paljon juhlimista, sillä luonnon monimuotoisuus on meilläkin ehtyvä luonnonvara.

Merkittävimmät syyt luonnon köyhtymiseen meillä ovat intensiivinen metsien käyttö, maatalouden muutokset, etenkin perinneympäristöjen eli niittyjen laidunnuksen loppuminen, soiden ojitukset sekä vesistöjen muokkaaminen ja rehevöityminen. Suomen eliölajistosta yli 1500 lajia on arvioitu uhanalaisiksi ja Suomen luontotyypeistä merkittävä määrä on uhanalaistunut.

Luonnon monimuotoisuus hupenee myös koko maapallolla. Luonnon köyhtymisellä on vakavat taloudelliset seuraukset. Asiantuntija-arvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen heikentää globaalia bruttokansantuotetta vuoteen 2050 mennessä jopa 7 % vuodessa.

Biodiversiteettiteemavuoden tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä sekä ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä meille ihmisille köyhyyden torjunnassa, puhtaan veden saannin, ravinnon tuotannon sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön turvaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden, kuten vaikkapa sademetsien säilymisellä on myös erittäin merkityksellinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietenkin luonnolla on myös oma itseisarvonsa.

Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi täällä ympäristöhallinnossa keskitymme tänä vuonna toteuttamaan METSOa, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa. Myös Selkämeren kansallispuiston toteuttaminen etenee viime joulukuussa tehdyn periaatepäätöksen pohjalta.

Kansainväliset ilmastoneuvottelutkin jatkuvat. Euroopan unionissa ja täällä meillä valmistaudutaan alkavaan neuvottelukierrokseen.

Totta puhuen Kööpenhaminan kokous palautti kyllä meidät Euroopan Unionin jäsenet maan pinnalle. Euroopan unioni ei tosiaankaan ole maailman napa. Se voi olla ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä, mutta ei se taho, joka saa muut tekemään päätöksiä. Kun maailmalla odotetaan, mitä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ollaan oikeasti valmiita tekemään, katseet kääntyvät Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja muihin nopeasti kehittyviin kehitysmaihin sekä Yhdysvaltoihin. Mahtimaat tulevat nyt muualta kuin Euroopasta.