keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN UUDISTUS KIINNOSTAA

Vaalikauden viimeiset viikot ovat menossa. Enää ministeriön väki ei päivystä eduskunnan valiokuntien käytävillä. Luulisi, että lainsäädäntötyö on seisahtunut, mutta se on harhaluulo. Eduskunnan hyväksymien lakien toimeenpanosta on huolehdittava ja varauduttava tietenkin tulevaan vaalikauteen. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten ympäristöministeriö järjesti pari päivää sitten laajan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden sidosryhmille ympäristönsuojelulain uudistamisesta.

Ympäristönsuojelulaki on olut voimassa runsaat kymmenen vuotta. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, josta syystä mm. eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että laista on tullut kokonaisuutena hyvin vaikeaselkoinen, suorastaan sekava. Valiokunta on edellyttänyt, että lain rakenne ja systematiikka tulisi kokonaisuudessaan uudistaa.

Valtioneuvosto puolestaan on pari vuotta sitten hyväksymässään toimintaohjelmassa asettanut tavoitteeksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa 25 %:lla. Tähän tavoitteeseen tulisi pyrkiä mm. ympäristölupamenettelyjä ja käsittelyä tehostamalla.

Valtion tuottavuusohjelma vuosille 2005 - 2015 puolestaan vähentää myös ympäristölupia käsittelevien virkamiesten lukumäärää. Valtion viranomaisen myöntämät ympäristöluvat käsitellään neljässä eri puolilla maata sijaitsevassa aluehallintovirastossa. Myös kunnissa käsitellään vuosittain satoja ympäristölupia sekä ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia.

Ympäristönsuojelulain uudistamista on pohjustettu ministeriön ja aluehallinnon yhteisessä työryhmässä, jonka määräaika päättyy ensi kuun lopussa. Uusia pykäläehdotuksia työryhmältä ei ole tarjolla, vaan vasta linjauksia ja keskustelun avauksia, millainen ympäristönsuojelulaki tarvitaan 2010-luvulla. Työn aikana on teetetty lukuisia selvityksiä mm. siitä, missä määrin ympäristönsuojelun painotuksia voidaan siirtää ennakollisesta hyväksymismenettelystä valvonnan varaan ja missä määrin voidaan vähentää hallinnollista taakkaa. Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa EU:n maissa, lupakynnys ulottuu melko vähäisiäkin ympäristöhaittoja aiheuttaviin toimintoihin. Euroopan unioni puolestaan on keskittynyt suurempien teollisuuslaitosten luvituksen sääntelyyn. Parhaillaan meillä on toimeenpantava EU:n uusi teollisuuspäästödirektiivi., joka korvaa 1990-luvulta voimassa olleen IPPC-derektiivin.

Alustavissa linjauksissaan työryhmä haluaisi arvioida luvan tarpeen ja toimivallan perusteet uudestaan. Tämän mukaan meillä olisi jatkossa täyden luvan laitoksia, yksinkertaisen lupamenettelyn laitoksia, laitoksia, joilta edellytetään rekisteröitymistä ja toiminnat, joista riittää ilmoitus. Täyden luvan laitoksia olisivat ennen muuta EU:n direktiiveillään säätelemät suuret teollisuuslaitokset . Ympäristövaikutuksiltaan vähemmän haitalliset olisivat yksinkertaisen lupamenettelyn piirissä. Osa luvista korvattaisiin rekisteröimismenettelyllä., osa ilmoitusmenettelyllä.

Ympäristösuojelun tasosta ei haluta eikä työryhmän mielestä tarvitsekaan tinkiä, vaikka lupajärjestelmää yksinkertaistetaan. Myös kansalaisten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista pidetään tärkeänä. Sähköistä lupakäsittelyä halutaan kehittää sekä lieventää lupaehtojen tarkistamista ja muuttamista koskevia määräyksiä.

Lopullisen kannan ympäristönsuojelulain uudistamisen tarpeellisuudesta sanoo seuraavan hallitus ja tuleva ympäristöministeri. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella lain uudistamista pidetään tarpeellisena ja kiireellisenä. Selvää on, että mielipiteet uudistuksen sisällöstä menevät jossain määrin kentällä ristiin. Ihme toki olisikin, jos kaikista asioista teollisuudesta ympäristöjärjestöihin oltaisiin samaa mieltä.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Suomi puhtaaksi päivässä !

Tänään Helsingissä pidettiin tilaisuus, joka ei jättänyt ketään meistä läsnäolijoista kylmäksi. Järjestäjänä oli Suomi Puhtaaksi Päiväksi- ympäristökampanja. Kampanja haastaa meidät kaikki suomalaiset mukaan Suomen kaikkien aikojen suurimpiin ympäristötalkoisiin, joiden tarkoituksena on siivota koko Suomi 6.5. Tempaus on osa maailmanlaajuista liikettä Let`s do it. Kampanja on toteutettu jo useassa Euroopan maassa, viimeksi Sloveniassa.

Asian takana täällä meillä on joukko nuoria ympäristötietoisia ihmisiä, ympäristöministeriös ja Tampereen kaupunki. Jo nyt kampanjan takana on runsaasti myös muita valtion viranomaisia, kuntia, järjestöjä ja yksityisiä kansalaisia. Kampanja kokoaa kaikki kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt, viranomaiset, opiskelijat, koululaiset ja yksityiset kansalaiset talkoisiin toukokuun 6. päivä.

Tämän päivän tilaisuudessa kuultiin tasavallan presidentti Tarja Halosen haaste. Hän on kampanjan suojelija. Paikalla oli viihdemaailman henkilöitä TV:stä tuttua Munamiestä myöten.

Ympäristöministeriössä olemme ottaneet haasteen vakavasti. Puhdas luonto on ollut meidän suomalaisten brändi, mutta kuva tarkemmin katseltuna katukuvaa, puistoja ja teiden varsia, ei ole kovin puhdas. On tosiaankin suoran toiminnan aika. Ajatuksena on, että me ympäristöministeriöläisetkin lähdemme talkoisiin. Varmasti Helsingistä löytyy sopiva nurkka siivottavaksemme. Aiomme haastaa tähän työhön muutkin ministeriöt ja alaisen hallinnon maakunnissa.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

LUONNONTILAISTEN SOIDEN KOHTALO PUHUTTAA

Suostrategiassa päädyttiin esittämään uuden ohjelman laatimista luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden kartoittamiseksi ja suojelemiseksi. Ehdotus on sinänsä arvokas ja kunnianhimoinen, mutta ohittaa kansalaisilta tulevan kovenevan kritiikin luonnontilaisten soiden häviämisestä ja toisaalta keskustelun turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Uuden suojeluohjelman laatiminen kun vie joka tapauksessa aina oman aikansa. Suostrategia katsoo tulevaisuuteen, kun taas mökkirantojensa tilasta huolestuneet kansalaiset haluaisivat ratkaisuja tässä ja nyt.

Arvokkaiden soiden määrä väistämättä jatkuvasti Suomessa vähenee, sillä aluehallintovirastojen ympäristölupamenettelyssä on vireillä ja tulee koko ajan vireille kymmenittäin uusia hakemuksia soiden ottamiseksi turvatuotantoon. Osa hakemusten kohteena olevista soista on luontoarvoiltaan erittäin hienoja kohteita.

Valtioneuvosto linjasi jo kaksi vuotta sitten hyväksyessään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ettei luonnontilaisia soita tulisi enää varata turvetuotantoon, koska ojitettujakin soita on runsaasti tarjolla. Alueidenkäyttötavoitteet ovat kunta- ja maakuntatason kaavoituksen ohjeena ja ne vaikuttavat ajan myötä, kun uusia kaavoja laaditaan. Alueidenkäyttötavoitteissakin katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.

Ympäristöministeriössä on pyritty aikaan saamaan myös nopeita ratkaisuja. Tästä syystä turvetuottajien kanssa on viime aikoina neuvoteltu. Tavoitteena on, että yritykset vapaaehtoisesti vaihtaisivat jo luvituksen piirissä olevia arvokkaita suokohteita valtion tarjoamiin muihin, turvetuotantoon sopiviin kohteisiin. Ministeri Paula Lehtomäki on ollut asiassa aktiivinen ja turvetuottajienkin puolella on lämmetty ajatukselle. Vapaaehtoinen tie on käytännössä ainoa mahdollinen, mikäli halutaan, että turveyhtiöt peruvat tekemiään lupahakemuksia tai vaihtavat omistamiaan soita johonkin toiseen kohteeseen.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan menossa myös sekä ympäristönsuojelulain että luonnonsuojelulain uudistamistarpeiden kartoitus. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten voimassa oleva lainsäädännön keinoin arvokkaita suokohteita voidaan säilyttää luonnontilaisina sekä lainsäädännön mahdolliset uudistamistarpeet.