Pietarin vesilaitos juhlii

Huomenna tiistaina Pietarin vesilaitos juhlii suomalaisen yhteistyökumppaninsa John Nurminen säätiön kanssa näyttävästi kaupungin jätevesien puhdistamisessa saavutettua edistystä. Säätiö on osallistunut kemiallisen fosforinpoiston käyttöön ottoon Pietarin jätevedenpuhdistamoilla. Tilaisuuteen osallistuvat myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko.

Pietarin jätevedet ovat olleet suurin yksittäinen Itämeren kuormittaja. Pietarin vesilaitos on investoinut jätevesien puhdistamiseen satoja miljoonia euroa. Vesilaitos on saanut tukea myös kansainvälisiltä rahoittajilta kuten Euroopan jälleenrakennuspankilta ja Pohjoismaiselta investointipankilta. Suomen ympäristöministeriö on tukenut jätevesien kuntoonpanoa noin 30 miljoonalla eurolla.

Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä kaikki Pietarin jätevedet käsitellään. Tällä hetkellä noin 7 prosenttia kaupungin jätevesistä pääsee puhdistamattomina Suomenlahteen.

Pietarin jätevesien puhdistaminen on ollut Suomen ympäristöhallinnon suurin Venäjään kohdistunut lähialueyhteisrahoilla tuettu hanke. Hanke käynnistyi jo 1990-luvulla. Epäilijöitä on matkan varrella riittänyt. On ihmetelty, miksi Suomi tukee suuren naapurinsa ympäristöinvestointeja, kun Venäjän tulisi hoitaa sellaiset asiat omasta pussistaan. Valtaosan rahoituksesta venäläiset ovatkin hoitaneet itse. Suomen myöntämä "siemenraha" ja tekninen apu ovat ilman muuta vauhdittaneet jättihankkeen eteenpäin viemistä. Pietarista Itämereen valuva fosforikuorma on myös ollut niin järkyttävän suuri, että puhdistustoimiin sijoitetulla rahalla saadaan Itämeren tilaan todellista parannusta.

Venäjän lähialueilla kyllä riittää päästölähteitä vielä sen jälkeen, kun Pietarin jätevesihanke on saatu päätökseen. Parhaillaan venäläiset rakentavat jätevedenpuhdistamoa Kaliningradin kaupunkiin. Jätevesien puhdistamista tarvittaisiin muissakin Suomenlahden rannikon kaupungeissa. Oma lukunsa on vielä Leningradin alueen kasvava maatalous ja sen aiheuttamat fosforipäästöt. Venäjällä asiaan on herätty, mutta siitä on vielä matkaa toimenpiteisiin. Presidentti Halonen on luvannut puhua Pietarin rouva kuvernöörille kananpaskan aiheuttamista ympäristöongelmista. Se on hyvä, että asiasta puhutaan korkealla tasolla. Venäjällä asiat eivät muuten etene.

Hallitusohjelmasta

Tulevan hallituksen ohjelma on pitkä ja yksityiskohtainen peräti 89 sivua. Olennainen asia taitaa kuitenkin olla menoinventaario, joka on ohjelman liitteenä. Siitä selviää, millaisilla voimavaroilla tulevalla vaalikaudella valtion hallinnossa eri tehtäviä hoidetaan.

Liitteestä selviää, että julkisen talouden menoja leikataan, hallitus aloittaa valtion henkilöstöä koskevan uuden tuottavuusohjelman; vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä käynnistää valtion keskushallinnon uudistamistarpeista selvityksen. Valtion tutkimuslaitoksia kootaan yhteen ja selkeytetään työnjakoa tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Muutoksia on siis alkavalla vaalikaudella luvassa. Mitään uutta ja ennalta-arvaamatonta kirjauksiin ei toki sisälly. Valtionhallinnossa on jo totuttu tiukkaan menokuriin.

Ympäristöasiat ovat hallitusohjelmassa otettu hyvin huomioon, eikä vain ympäristöministeriön pääluokassa vaan myös työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tavoitteissa. Hallitus lupaa tehostaa Itämeren ja vesiensuojelua, jatkaa Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman, Metson toimeenpanoa, sekä toteuttaa soiden ja turvemaiden suojelua uudella ohjelmalla. Ministeriön mittavin lainuudistushanke tällä vaalikaudella tulee olemaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus.

Luonnonsuojelualueiden hankinta, Itämeren suojeluun ja metsähallituksen luontopalvelut saavat lisää rahaa. Se on jotain se, näinä aikoina, kun valtion budjetit ovat niukat.

Hallitus aikoo myös perustaa riippumattoman ja monitieteellisen ilmastopaneelin, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä ilmanpäästöjen alentamisessa. Erityisen ilmastolain säätämisestä laaditaan selvitys.

Asuntopolitiikassa jatkuu työ energiapihin rakentamisen ja maankäytön edistämiseksi. Vaalikauden tärkeä säädösuudistus tällä sektorilla tulee olemaan korjausrakentamiselle asetettavat energiatehokkuusvaatimukset. Niiden osalta hallitusohjelmassa on merkitty reunaehdoksi, että uusien vaatimusten toteuttamisen tulee olla taloudellisesti kustannustehokasta. Myös tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä on hallituksen ohjelmassa keskeisellä sijalla.

Ympäristöministeriön pääluokalle tulevat menoleikkaukset kohdistuvat rakennusten korjaustoimintaan sekä vanhojen hissien korjausavustuksiin.