HIRMUMYRSKY JA ÖLJYONNETTOMUS – SIINÄPÄ JOULULAHJAA KERRAKSEEN

Sen jälkeen kun Söderhamnissa Ruotsissa 20.12..pääsi Arixona Chemicalsin laitoksella olevasta säiliöstä ympäristöön 800 kuutiometriä mäntyöljyä, täällä ympäristöhallinnossa on varauduttu öljyvahingon torjumiseen. Ruotsalaiset onnistuivat keräämään vain murto-osan mereen päässeestä öljystä. Suurin osa öljystä lähti seilaamaan lauttana Pohjanlahdelle. Tuulen suunnasta ja muista olosuhteista voitiin päätellä, että lautta oli ajautumassa Suomen rannikolle. Jouluaattona rajavartioston valvontalentokone havaitsi 100 neliökilometrin kokoisen lautan.

Mäntyöljy on paperiteollisuuden sivutuote, jota käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Mäntyöljy on tahmeaa ja tiedetään, että öljyn likaamat linnut kuolevat kylmyyteen, kun niiden höyhenten vettä hylkimä ominaisuus heikkenee. Onneksi juuri nyt lintuja on vähemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta on niitä silti tälläkin hetkellä. Satakunnan rannikolla, jonne öljylautan arvioitiin rantautuvan, on mustalintuja ja pilkkasiipejä . Jonkin verran löytyy telkkiä, alleja, tukkasotkia ja laulujoutsenia.

Mäntyöljy on luonnossa biologisesti hajoavaa, mutta kylmissä olosuhteissa tämä tapahtuu erittäin hitaasti. Tiedetään, että mäntyöljy voi sekoittua meriveteen, upota pohjalle tai kellua vedenpinnan alapuolella.

Eilen aamulla öljylautta näytti hävinneen kokonaan, kun lautasta löytyi vain pieniä paakkuja, mutta iltapäivällä meressä havaittiin 4 neliökilometrin alueella tiiviissä rykelmässä öljypaakkuja, Tapaninpäivän myrsky nähtävästi vatkasi öljylautan möykyiksi.

Torjunta-aluksista Louhi on jo päässyt paikalle, mutta pienempi alus, Linja joutui palaamaan kovan tuulen takia takaisin Raumalle. Torjuntatoimiin ryhdyttäneen heti, kun se on sääolosuhteiden puolesta mahdollista.

Hirmumyrsky ja merellinen öljyvahinko ovat haastava yhdistelmä. Tässä vaiheessa on syytä lausua parhaat kiitokset ja kannustus rannikon pelastuslaitoksille, WWF:n vapaaehtoisille, valvontalentokoneen ja öljyntorjunta-alustan miehistölle. Vaikuttaa siltä, että valmiudessa joudutaan olemaan vielä ehkä pitkäänkin.

Torjuntatöistä vastaavan Suomen ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi/onnettomuus) saa ajankohtaisimman tiedon ympäristövahingosta ja sen torjunnan etenemisestä.

Priorisointia

Jouluviikolla saatiin päätökseen strategiset ja toiminnalliset tuloskeskustelut aluehallinnon ja ministeriöiden välillä. Kuuden ministeriön asioita hoitavilla 15 ELY-keskuksilla on taas tiukan talouden vuosi edessään. Tästä vuodesta ELY-keskukset suoriutuivat säällisesti., mutta ensi vuodesta on tulossa entistä haastavampi, kun hallitusneuvotteluissa sovitut lisämenoleikkaukset pitää toteuttaa ja samanaikaisesti toimeenpanna vanhoja tuottavuustavoitteita henkilöstöä vähentämällä.

Maan talouteen ennustetaan heikompia aikoja. Jotkut puhuvat jo nollakasvuvuodesta. Maan eri alueiden kehitys näyttää kuitenkin kulkevan jossain määrin eri tahtia. Siinä missä etelän kasvukeskuksissa lasketaan, paljonko suomalaiset uskaltavat kuluttaa ja ylläpitää kotimarkkinoilla työllisyyttä, pohjoisessa Suomessa taloudelliset näkymät arvioidaan yhä kohtuullisiksi, jopa hyviksi. Nopeasti kasvava kaivosteollisuus ja muu pohjoisessa virinnyt taloudellinen toimeliaisuus on tuonut työtä ja toimintaa yrityksille ja alueen asukkaille.

Aluehallinnon tulosneuvotteluissa sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö että ympäristöministeriö olivatkin samalla kannalla, että säästöistä huolimatta kasvavan kaivosteollisuuden viranomaistehtävien hoitamiseen on pakko satsata niillä alueilla, joissa tarve on suurin. Niin kaivostoiminnan ympäristöasiat samoin kuin toiminnan vaikutusten arviointi ja luvitus pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman mallikkaasti. Nyt priorisoidaan, mutta ensin vietetään rauhallinen joulu.

Hyvää joulua toivotan minäkin sekä onnellista uutta vuotta 2012.

Vihreä kaivosteollisuus ?

Kasvavan kaivosteollisuuden ei pitäisi Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Juuri Suomessa kaivostoiminnan tulisi olla niin meillä kuin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu korkeasta ympäristöosaamisesta.

Vihreä kaivosteollisuus on hyvä tavoite, mutta juuri nyt siihen tuntuu olevan matkaa, kun on voinut tutustua Kainuun ELY-keskuksen valvontakertomukseen Talvivaaran kaivoksen toiminnassa tähän asti ilmitulleista ympäristöongelmista.

Selvää on, että ympäristölupien valvontaan on satsattava. On myös tärkeää, että lupaviranomaiset ja lupien valvojat tuntevat alaan liittyvät ympäristöriskit ja parhaat käytössä olevat tekniikat mahdollisimman hyvin. Ympäristöministeriössä ollaankin satsaamassa paitsi valvontaohjeistuksen uudistamiseen myös aluehallinnon lupa- ja valvontaviranomaisten koulutukseen kaivostoiminnassa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTONA

Huomenna itsenäisellä Suomella on syntymäpäivä. Juhlapäivänä annamme sotiemme veteraaneille kunnioitusta ja arvostusta. Varmaankin tänä itsenäisyyspäivänä kuulemme paljon puheita taloudesta ja arvioita siitä, onko valtioiden itsenäisyys tänä päivänä kvartaalikapitalistien taskussa. Maailman talous ja sen synkkenevät näkymät ovat joka päivä uutisvälineiden arvioitavana.

Joulukuun ensimmäinen viikko tänä vuonna on myös se viikko, jolloin kansainväliset ilmastoneuvottelijat Durbanissa, Etelä-Afrikassa yrittävät rakentaa yhteisymmärrystä valtioiden välille, miten ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää.

Ilmastopolitiikka on kuluvan syksyn aikana ollut päivälehdissä parin palstan uutinen, kun talous saa palstatilaa sivukaupalla. Onko siis ilmastopolitiikka väistynyt, kun talouden kovat luvut heikkenevät?

Ilmaston lämpeneminen joka tapauksessa jatkuu, puhuttiin siitä tai ei. Jo nyt on selvää, että maailman valtioiden asettama tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä kahteen asteeseen, ei ole toteutumassa.

Ilmastomuutoksen rinnalla toinen megatrendi on maapallon luonnonvarojen ehtyminen. Kulutamme enemmän kuin maapallon luonnonvarojen kestokyky sallisi. Pula ruuasta ja vedestä on aiheuttanut ja aiheuttaa kriisejä ja konflikteja. Kiinassa ympäristön saastumisen pelätään hidastavan talouskasvua.

Ehkä joku itsenäisyyspäivänä muistelee vanhoja tapahtumia. Tasan kaksikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitto oli lakannut , kommunismi romahtanut ja Baltian maat itsenäistyneet uudestaan. Mutta ei markkinataloudellakaan ole tulevaisuutta, jos maapallon luonnonvaroja ei kuluteta kestävästi eikä ilmastomuutosta pystytä pysäyttämään.