Kampradia kuulemassa

Pääsin torstaina istumaan itsenäni parempaan seuraan, kun IKEA:n miljardööri Ingvar Kamprad osallistui Barents-konferenssiin Torniossa. Kamprad on ollut Barentsin yhteistyön kommisetä siitä asti, kun IKEA avasi maailman pohjoisimman myymälänsä Haaparannassa. Kamprad puhui konferenssissa nuorille ja jakoi Barentsin yrittäjäpalkinnon.

Ja mitä tämä 86-vuotias veteraaniyrittäjä puhui nuorille, joita oli paikalla Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän pohjoisilta alueilta?. Heitä oli tullut Tornioon yliopistoista, ammattikouluista ja yrityksistä. Nuoret kertoivat, millaisena he näkevät pohjoisen tulevaisuuden. He sanoivat, ettei  riitä juhlapuheitten iskulauseet nuorista, joiden ontulevaisuus. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt. Nuoret kaipasivat aikuisilta tekoja, konkretiaa, mitä ollaan valmiita tekemään niin, että nuoret voivat käydä kouluja ja saada työtä kotiseudulta..

Kamprad sanoi nuorille, että on tärkeää tehdä työtä ryhmässä, antaa ja saada palautetta ja tukea, mutta jokainen vastaa viime kädessä itse tekemisistään. Kamrad kertoi myös itsellään olleen tapana  siitä lähtien , kun  hän 17 vuotiaana ryhtyi yrittäjäksi, että hän joka päivä illalla miettii, mitä hän olisi voinut tehdä sen päivänä aikana toisin, paremmin.

Barentsin – Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisosien ja Luoteis-Venäjän  tulevaisuutta pohdittiin kaksipäiväisessä konferenssissa niin elinkeinojen, ihmisten kuin luonnon näkökulmasta teemalla, millainen on pohjoisen kestävä kehitys. Keskustelua käytiin erittäin sopivaan aikaan, kun pohjoinen on otsikoissa rikkaiden luonnonvarojen aarreaittana ja kun kysytään, kenen ehdoilla luonnonvarojen hyödyntäminen tapahtuu.

ELYT ja muutos

Sen jälkeen kun hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta aivan äskettäin  katsoi, että ELY:jen taloustilannetta on käsiteltävä hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja ELY:jen tilannetta selvittämään tarvitaan mahdollisesti selvitysmies, on tullut tänne meillekin ympäristöminsiteriöön kyselyitä, mistä oikeasti on kysymys.

ELY:jen talous on tiukalla. Niiden menokehykset pienenevät voimakkaasti vuoteen 2016 asti. Ohjaavassa ministeriössä, työvoima- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että pelkästään henkilöstön eläkkeellejäämiset eivät tuo tarvittavaa menosäästöä. ELY:jen toimintamenoista yli 80 prosenttia muodostuu palkoista.

ELY-keskusten henkilöstö on supistunut uuden aluehallinnon kahtena ensimmäisenä vuotena niin, että suurimmat vähennykset ovat tapahtuneet ympäristövastuualueella, josta henkilöstö on vähentynyt noin 6 prosentilla.

Kaikilla ELY:jen vastuualueilla on kansallisesta lainsäädännöstä ja EU:n säädöksistä johtuvia viranomaistehtäviä. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivosasiat ovat kasvaneet  vauhdilla, mikä alueellisten ELY-keskusten ympäristövastuualueiden johtajien arvion mukaan edellyttäisi voimavarojen lisäystä.

HALKE:n kokouksen jälkeen työvoima- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kutsui meidät MMM:n ja YM:n kansliapäälliköt pikatyöryhmään, joka valmistelee ehdotusta  ELY:jen talouden tasapainottamisesta ELY: jen ohjausryhmään, jossa kaikki ELY-ministeriöt ovat edustettuina ja eteenpäin ministereille talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyä varten.

Täällä ympäristöhallinnossa katsotaan, että ELY:issä on arvioitava yhdessä henkilöstön ja ohjaavien ministeriöiden kanssa ne tehtävät, jotka on  aina hoidettava ja tehtävät, joiden hoitamisesta voidaan luopua tai jotka voidaan ulkoistaa. Katsomme, että tehtäviä karsimalla ELY:jen voimavarat niiden ydintehtäviin voidaan turvata. Esimerkiksi ympäristöhallinnolla on mm. valvontaan, ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavoituksen ohjaukseen liittyviä viranomaistehtäviä, jotka sen tulee jatkossakin voida hoitaa riippumattomasti ja itsenäisesti. Nykyisen hallituksen ohjelmassa aluehallinnon osalta todetaan, että aluehallinnon rajoja ei muuteta.

Virtasen johtama työ on vasta alkanut, mutta hoppu a piisaa, kun ehdotukset talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyä varten tulee saada valmiiksi viimeistään ensi viikon loppuun mennessä.