maanantai 9. heinäkuuta 2012

EIKÖ KOLLAJA-KESKUSTELULLE TULE IKINÄ PISTETTÄ?


Viikon vaihteessa Pudasjärvelle Kipinän kylään päättynyt Iijoki-soutu oli järjestyksessä kolmaskymmenes. Helteisessä säässä Kipinän kosken rannalle kerääntynyt soutuväki, kaikkiaan lähtijöitä oli olut noin 200,  piti pienen juhla kolmikymmentävuotisen koskisodan kunniaksi. Soutajien joukossa oli muutama jokivartinen, joka oli ollut kaikissa Iijoen souduissa mukana alusta lähtien. Nuorimmat soutajat eivät olleet vielä syntyneetkään, kun soututapahtuma alkoi.

Iijoki-soutu sai alkunsa, kun voimayhtiö Pohjolan Voima ilmoitti aikovansa rakentaa Iijoen keski- ja yläosat palvelemaan sähköntuotantoa. Paikallinen väestö nousi vastustamaan rakentamista: syntyi kansanliike, joka nopeasti sai tukea ympäri maata. Iijoen keskiosat ja latvat suojeltiin vuonna 1987 voimaan tulleessa koskensuojelulailla.

Lain piti panna piste Iijoen rakentamishaaveille. Toisin kuittenkin on käynyt. Iijokeen Kipinän kylän kohdalle suunniteltu Kollajan allas nousi uudestaan esille viime vaalikaudella, kun voimayhtiö aloitti rakentamishankkeen valmistelun teettämällä  ympäristövaikutusten arvioinnin.

Pohjois-Pohjanmaan ELY  ei kuitenkaan lämmennyt YVA-selvitykselle. Se katsoi, että selvitys oli Naturan kanssa ristiriidassa. Yhtiö ei tästä lannistunut, vaan ryhtyi laatimaan uutta YVA:aa. Vuosi sitten muodostetussa Kataisen hallituksen ohjelmassa kuitenkin todetaan, ettei koskiensuojelulakia muuteta, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei Kollajan hanke etene mihinkään.

Jokivarressa ei ole tyydytty siihen, että soudusta on tullut alueen merkittävä matkailutapahtuma. Siellä tehty erittäin paljon työtä vaelluskalan palauttamiseksi Iijokeen. Lohen ylisiirroilla on tutkittu, pystyykö lohi elämään ja kutemaan joessa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tässä on ollut apuna se, että Iijoen alkuperäistä ,lohikantaa on onnistuttu säilyttämään viljelylaitoksilla. Jokivarren kunnat, voimayhtiö ja eri viranomaistahot ovat sopineet kalateiden rakentamisesta Iijokeen. Kalastusmatkailun kehittämisen kannalta Iijoessa on paljon mahdollisuuksia. Tämä edellyttää tietenkin, että koko Itämeren lohenkalastus saadaan kestävälle tasolle.

Iijoen kulttuurimaiseman hyväksi on tehty tehdään innolla paljon työtä, mutta perustellusti jokivarren väki kyseli viikon loppuna, eikö Kollaja-keskustelulle tule ikinä pistettä.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Riitta Rainio ryhtyy selvittämään


Valtiovarainministeriön johdolla laaditaan parhaillaan selontekoa valtion aluehallintouudistuksen ns. ALKU-hankkeen onnistumisesta. Tämän työn yhteydessä on noussut esille ajatus, voitaisiinko ympäristöhallinnon voimavaroja vahvistaa yhdistämällä ELY:jen ja AVI:ien ympäristötehtäviä.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti puolestaan aivan äskettäin selvitysmiehen, Rauno Saaren arvioimaan ELY-keskusten tehtäviä ja roolia. Taustana tässä työssä on ELY-keskusten voimakkaasti vähenevät toimintamenot.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään valtion aluehallintoa nykyrakenteen ja määrän pohjalta. Hallitusohjelma sisältää myös kirjauksen ympäristöhallinnon resurssien turvaamisesta.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että ympäristöministeriö asettaa oman selvityshenkilön erikseen selvittämään, olisiko ympäristöhallinnonresurssien ja toiminnan laadun kannalta tarpeellista yhdistää ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötehtävät samaan organisaatioon.

Selvitystyön vastaanottanut ympäristöministeriön entinen hallintojohtaja Riitta Rainio sai tänään ministeri Ville Niinistöltä tehtäväkseen selvittää eri vaihtoehtoja, miten ympäristöhallinnon tuloksellinen työ ja voimavarat voidaan parhaiten turvata. Selvityksensä pohjalta hän tulee esittämään omat suosituksensa. Ympäristöhallintoa koskeva selvitystyö tullaan  tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa selvitysmies Saaren kanssa.

Täällä ympäristöministeriössä näemme Rauno Saaren ja myös Riitta Rainion työn äärimmäisen tärkeänä. Aluehallinto on lakien ja ministeriön päätösten toimeenpanija ja kansalaisille lähin linkki ministeriöiden päätöksentekoon. Aluehallinnon voimavaroista on viime kuukausien aikana käyty vilkasta keskustelua. Toivomme, että selvitystyö auttaa vahvistamaan aluehallinnon toimintaedellytyksiä ja erityisesti täällä meillä, että alueellinen ympäristöhalllinto kykenee mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä.