perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulun odotusta ja stressitestejä


Joulu on ovella ja tänään ympäristöministeriönkin käytävät hiljenevät, kun väki lähtee joulun viettoon.

Tällä viikolla on kuitenkin ollut vielä täysi tohina päällä niin eduskunnassa kuin ministeriöissä.

Eduskunta hyväksyi olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutokset sekä asiaan liittyvän energiatodistuslainsäädännön.

Ympäristöministeriössä puolestaan on tällä viikolla käyty keskusteluja naapuriministeriöiden ja tutkimuslaitosten kanssa siitä, miten hallituksen toivomat kaivosten stressitestit toteutettaisiin. Testejä suunnitellaan yhdessä työvoima- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Testien toimeenpano tulee sopivaan ajankohtaan, sillä pari vuotta sitten voimaan tuleen uusi kaivoslaki toi paljon muutoksia myös kaivosturvallisuuteen.  Vanhan kaivoslain mukaan toimintansa aloittaneet saivat kuitenkin  siirtymäaikaa, joka on nyt päättymässä. Viimeistään 1.7.2013 kaikkien kaivosten tulee saattaa toimintansa uusien kaivosturvallisuusvaatimusten mukaiseksi. Kaivosten edellytetään selvittävän kattavasti toiminnan riskit, arvioimaan niitä ja varautumaan niihin. Tästä lähtötilanteesta lähdetään stressitestejä suunnittelemaan.

Toivotan leppoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta.

torstai 13. joulukuuta 2012

RAINIO JA SAARI


Talouspoliittinen ministerivaliokunta vastaanotti pari päivää sitten valtion aluehallinnon tilasta ja kehittämistarpeista kaksi selvitystä. Toisen tilaaja oli työvoima- ja elinkeinoministeriö, toisen ympäristöministeriö. Selvitysten laatijat, kokeneet hallinnon konkarit , ympäristöministeriön entinen hallintojohtaja Riitta Rainio ja Länsi-Suomen läänin entinen maaherra Rauno Saari, päätyivät esittämään, että keskushallinnon ohjausta ja ylipäänsä hallintoa olisi kevennettävä ELY:issä. Siten saataisiin säästöä ja tehoa toimintaan. Tämän lisäksi molemmat esittävät yksimielisesti, että ELY:jen talouteen saataisiin lisää rahaa, jos virastojen hoitamat valvontatehtävät olisivat maksullisia. Ympäristölupien osalta valvonnan maksullisuus sisältyykin parhaillaan lausuntokierroksella olevaan ympäristönsuojelulain uudistamisehdotukseen.

Muutoin selvityshenkilöiden ehdotukset kulkevat eri polkua: Saari toimeksiantonsa mukaisesti miettii, miten ELY:t pystyvät toimeenpanemaan niille asetetut mittavat menojen säästötavoitteet; Rainio sitä, miten ympäristöhallinnon asemaa voitaisiin vahvistaa,  jotta se paremmin pystyisi vastaamaan mm. kasvavan kaivosteollisuuden  lisääntyviin luvitus- ja valvontatehtäviin.

Selvityshenkilöiden ehdotukset menevät poliittiseen pohdintaan. Helmikuussa hallituksen kehysriihen aikoihin kuultaneen, mitä ehdotuksista aiotaan toimeenpanna.

Valtion nykymuotoinen aluehallinto aloitti vasta pari vuotta sitten. Silloin perustettiin lupa-  ja valvonta-asioita varten aluehallintovirastot, yhteensä kuusi kappaletta sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, yhteensä 15 kappaletta. Politiikoilla olisi tuolloin ollut mahdollisuus päättää valtion aluehallinnon keskittämisestä yhteen alueelliseen viranomaiseen. Tähän ei kuitenkaan päädytty. Ja nyt, jo parin vuoden päästä kysytään, onko maakuntapohjainen ELY-verkko liian tiheä, kun rahat eivät riitä ja henkilöstöä joudutaan vähentämään tärkeistä asiantuntijatehtävistä.

Aluehallinnossa jatkuviin muutoksiin ollaan väsytty. Siellä toivotaan työrauhaa ja aikaa sopeutua tehtyihin muutoksiin. Voi kuitenkin olla, että valtion aluehallintoa taas muutetaan, ehkä ei tällä vaalikaudella, mutta tulevaisuudessa.

Valtio tarvitsee asiantuntevan ja tehokkaan aluehallinnon. Vaikka hyvät tietoliikenneyhteydet ja sähköinen asiointi helpottavat kansalaisten asioimista viranomaisissa, on vaikea kuvitella, että Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaanasutussa maassa ihmisten asioita voitaisiin hoitaa pelkästään  nettiyhteyksien päästä. Aluehallinto on lähellä asiakkaita .Aluehallinnon virkamiehet tunnetaan omalla alueella myös sen verran hyvin, että ainakin tiedetään, ketä haukkua, jos päätös ei kansalaisen mielestä mennyt oikein.




tiistai 4. joulukuuta 2012

ARA uudistus


Ympäristöministeriö tilasi jokin aika sitten selvityksen ARAn (Asumisen ja rahoittamisen kehittämiskeskus) toiminnan kehittämisestä. Selvityksen laati asuntopolitiikan konkari, oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen. Selvitysmies ehdotti joukon toimia, joilla asuntopolitiikkaa ja ARA;n roolia valtion asuntopolitiikan toimeenpanijana voitaisiin vahvistaa. Osa selvitysmiehen ehdotuksista oli osoitettu maan hallitukselle ja poliittisille päättäjille, osa koski ARA:n toimintaa. ARAa selvitysmies halusi vahvistaa ja siirtää sille myös uusia tehtäviä kuten nyt kunnille kuuluvan vuokravalvonnan.

Asuntoministeri Krista Kiuru asetti johdollani työryhmän, jonka tehtävänä viedä ARA:aa koskevat ehdotukset eteenpäin. Aikaa työryhmälle annettiin tulevan helmikuun loppuun saakka.  Ryhmässä  on mukana sekä ARA:n että ministeriön virkamiehiä.

Ensi töikseen ryhmä selvitti, millaisia muutoksia selvitysmiehen ehdotukset edellyttävät ARAa koskevaan lainsäädäntöön.  Muutostarpeet on kartoitettu, eikä niitä ole kovin paljon. Muutoskaavailusta on kuultu myös koko ARA:n henkilöstöä. Muutoksilla varaudutaan  ARA:n tehtävien lisääntymiseen. Nykyisellä viidenkymmenen naisen ja miehen joukolla ARa ei pysty hoitamaan kuntien vuokravalvontaa, mikäli se siirretään ARA:lle. Tarvitaan siis jatkoneuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa voimavaroista. .Tarkoituksena on myös lisätä viraston päällikön toimivaltuuksia. Nykyään viraston päätösvaltaa käyttää päällikön rinnalla johtokunta.  . Kaavailluilla muutoksilla ARA-lainsäädäntöön ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan eikä työsuhteisiin.

Selvitysmiehen ehdotus johdon arvioinnista on seuraavana asialistalla. Todennäköisesti arviointi kannattaa tehdä valtionhallinnossa  usein käytetyllä menetelmällä: pyydetään ulkopuoliselta, johtamiseen erikoistuneelta, konsultilta arvio ARA:n johtamisesta ja ehdotukset mahdollisista kehittämistoimenpiteistä.