SUOMENLAHTI-VUOSI 2014

Suomenlahti-vuosi 2014  avattiin juhlallisesti viime viikolla Helsingin kaupungintalolla pidetyillä tutkijatapaamisilla ja seminaarilla. Tilaisuudessa kuultiin teemavuoden suojelijan tasavallan presidentti Sauli Niinistön terveiset.  Niinistön mukaan teemavuosi antaa Suomelle, Venäjälle ja Virolle ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia yhdessä arvokkaan päämäärän saavuttamiseksi. Tilaisuuden avannut ympäristöministeri Ville Niinistö toivoi, että tutkimustietoa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän Itämerta koskevissa päätöksissä.

Avausfoorumiin saatiin hyviä uutisia tutkimusalus Arandalta, joka oli juuri saanut päätökseen talvipurjehduksensa itäisellä Suomenlahdella. Itäisen Suomenlahden tila on parantunut, koska Pietarin kaupunki puhdistaa nykyään jätevetensä asianmukaisella tavalla. Työtä silti riittää, jotta Suomenlahden vesi olisi niin kirkas kuin vuosikymmeniä sitten.

Ensi kuussa teemavuoden avaustapahtumat jatkuvat Tallinnassa ja Pietarissa. Sielläkin kuullaan arvovaltaisia puhujia. Onhan teemavuoden suojelijoina valtion päämiehet, meidän Sauli Niinistömme lisäksi Henrik Ilves ja Vladimir Putin.

Helposti ajattelee, etteivät isokenkäisten seminaarit ja niissä pidetyt komeat puheet Suomenlahden tilaa ratkaise. Jonkun pitää tehdä ne toimet, joista seminaareissa puhutaan.

Suomenlahden puhdistamiseen tarvitaan monen valtion sitoutumista ja monen toimijan yhteispeliä. Itämeren puolesta on vuosikymmeniä tehty kansainvälistä yhteistyötä ja annettu paljon julkilausumia , mutta sitoutuminen sovittujen tavoitteiden toimeenpanemiseen on sujunut paljon hitaammin. Suomenlahti vuosi kokoaa päättäjät kaikista kolmesta maasta usean kerran saman pöydän ääreen. Teemavuosi tarjoaa siten hyvän areenan lisätä avoimuutta ja sitoutumista Suomenlahden suojelutyöhön.

KOLLAJA

Joulun välipäivinä  Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Pohjolan Voima Oy::lle Kollajan altaan rakentamissuunnitelman vaikutuksista alueen Natura-suojelukohteisiin. PPOELY:n mielestä suunnitelma ei heikennä alueen luontoarvoja. Virasto oli kuitenkin erimielinen lopputuloksesta, sillä asian esittelijä jätti eriävän mielipiteen.

Edellisen Kollaja-suunnitelman ELY-keskus tyrmäsi Natura-ssäännösten vastaisena muutama vuosi sitten. Tämän jälkeen voimayhtiössä on valmisteltu uusi rakentamissuunnitelma, jossa on etsitty keinoja rakentaa mahdollisimman luonnonmukainen säännöstelyallas. Altaalla yhtiö haluaa tehostaa i vesivoiman tuotantoa Iijoessa. Vesivoima on tärkeää säätövoimana.

Nyt on ennätetty kysyä, onko Kollaja tulossa uudestaan. Näin välttämättä ei ole käymässä.

Iijoen keskiosat suojeltiin koskiensuojelulailla 1980-luvun lopulla. Lailla haluttiin panna piste Kollajan rakentamiselle. Mikäli Kollaja halutaan rakentaa, se edellyttää, että eduskunnan enemmistö haluaa muuttaa  koskiensuojelulakia.

.

Jo ikuisuuskysymykseksi muuttunut Kollajan allas on ajoittain nostettu esille poliittisessa keskustelussa. Todellista poliittista tahtoa asian eteenpäin viemiseen ei ole kuitenkaan löytynyt,.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, ettei koskiensuojelulakia muuteta.