Pokan mietteet

Venäjällä kaikki on mahdollista

2012-01-20T13:04:00.002+02:00

Suomenlahden etelärannalla sijaitseva fosforiitti-tehdas on Itämeren pahin saastuttaja Tehtaan jätekipsivuoresta vuottaa Luga-jokeen ja sitä kautta Itämereen yli miljoona kiloa fosforia vuodessa. Määrä ylittää Suomen yhteenlasketut fosforipäästöt Itämereen. Päästöt selvisivät Suomen ympäristökeskuksen ja Itämeren suojelukomission mittauksissa.

Itämeri-yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi on tehty vuosikaudet erittäin tiiviisti. Tässä työssä myös Venäjä on ollut aktiivisesti mukana. Tieto lannoitetehtaan päästöistä oli siksi hämmentävä ja todella ikävä uutinen. Olisi luullut, että näin pitkän Itämeriyhteistyön jälkeen päästömäärien osalta ei tule enää yllätyksiä. Venäjällä näyttää yhä kaikki olevan mahdollista.

Pääministeri Putin lupasi pari vuotta sitten pidetyssä Itämeren huippukokouksessa , että Venäjä satsaa merkittävästi Itämeren suojeluun. huippukokoukseen osallistui useita Itämeren ympärysmaiden valtionpäämiehiä, tasavallan presidentti Tarja Halonen heidän joukossaan.

Tässä tilanteessa kaivataan Venäjän valtiojohdolta ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi. Eurochemin lannoitetehtaan omistajalla ei luulisi puuttuvan rahaa tarvittavan investoinnin hoitamiseen. Oligarkki Andrei Melnitsenko kuuluu Venäjän rikkaimpiin liikemiehiin.

Luga-joen varressa olevan lannoitetehtaan raaka-aine tulee Eurochemin omistamaltaKovdorin apatiittikaivokselta Kuolan niemimaalta. Lapissa Soklin apatiittiesiintymää tutkiva norjalainen lannoitejätti Yara ilmoitti taannoin pyrkivänsä Lapin apatiittiesiiinymän hyödyntämisessä yhteistyöhön Eurochemin kanssa.

Ympäristöministeri Ville Niinistö on luvannut olla yhteydessä venäläiseen virkaveljeensä, luonnonvaraministeri Juri Trutneviin, jotta Venäjän viranomaiset huolehtivat siitä, että päästöjen aiheuttaja ryhtyy tarpeellisiin toimiin.

HIRMUMYRSKY JA ÖLJYONNETTOMUS – SIINÄPÄ JOULULAHJAA KERRAKSEEN

2011-12-30T10:20:00.001+02:00

Sen jälkeen kun Söderhamnissa Ruotsissa 20.12..pääsi Arixona Chemicalsin laitoksella olevasta säiliöstä ympäristöön 800 kuutiometriä mäntyöljyä, täällä ympäristöhallinnossa on varauduttu öljyvahingon torjumiseen. Ruotsalaiset onnistuivat keräämään vain murto-osan mereen päässeestä öljystä. Suurin osa öljystä lähti seilaamaan lauttana Pohjanlahdelle. Tuulen suunnasta ja muista olosuhteista voitiin päätellä, että lautta oli ajautumassa Suomen rannikolle. Jouluaattona rajavartioston valvontalentokone havaitsi 100 neliökilometrin kokoisen lautan.

Mäntyöljy on paperiteollisuuden sivutuote, jota käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Mäntyöljy on tahmeaa ja tiedetään, että öljyn likaamat linnut kuolevat kylmyyteen, kun niiden höyhenten vettä hylkimä ominaisuus heikkenee. Onneksi juuri nyt lintuja on vähemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta on niitä silti tälläkin hetkellä. Satakunnan rannikolla, jonne öljylautan arvioitiin rantautuvan, on mustalintuja ja pilkkasiipejä . Jonkin verran löytyy telkkiä, alleja, tukkasotkia ja laulujoutsenia.

Mäntyöljy on luonnossa biologisesti hajoavaa, mutta kylmissä olosuhteissa tämä tapahtuu erittäin hitaasti. Tiedetään, että mäntyöljy voi sekoittua meriveteen, upota pohjalle tai kellua vedenpinnan alapuolella.

Eilen aamulla öljylautta näytti hävinneen kokonaan, kun lautasta löytyi vain pieniä paakkuja, mutta iltapäivällä meressä havaittiin 4 neliökilometrin alueella tiiviissä rykelmässä öljypaakkuja, Tapaninpäivän myrsky nähtävästi vatkasi öljylautan möykyiksi.

Torjunta-aluksista Louhi on jo päässyt paikalle, mutta pienempi alus, Linja joutui palaamaan kovan tuulen takia takaisin Raumalle. Torjuntatoimiin ryhdyttäneen heti, kun se on sääolosuhteiden puolesta mahdollista.

Hirmumyrsky ja merellinen öljyvahinko ovat haastava yhdistelmä. Tässä vaiheessa on syytä lausua parhaat kiitokset ja kannustus rannikon pelastuslaitoksille, WWF:n vapaaehtoisille, valvontalentokoneen ja öljyntorjunta-alustan miehistölle. Vaikuttaa siltä, että valmiudessa joudutaan olemaan vielä ehkä pitkäänkin.

Torjuntatöistä vastaavan Suomen ympäristökeskuksen sivuilta (www.ymparisto.fi/onnettomuus) saa ajankohtaisimman tiedon ympäristövahingosta ja sen torjunnan etenemisestä.

Priorisointia

2011-12-21T14:45:00.002+02:00

Jouluviikolla saatiin päätökseen strategiset ja toiminnalliset tuloskeskustelut aluehallinnon ja ministeriöiden välillä. Kuuden ministeriön asioita hoitavilla 15 ELY-keskuksilla on taas tiukan talouden vuosi edessään. Tästä vuodesta ELY-keskukset suoriutuivat säällisesti., mutta ensi vuodesta on tulossa entistä haastavampi, kun hallitusneuvotteluissa sovitut lisämenoleikkaukset pitää toteuttaa ja samanaikaisesti toimeenpanna vanhoja tuottavuustavoitteita henkilöstöä vähentämällä.

Maan talouteen ennustetaan heikompia aikoja. Jotkut puhuvat jo nollakasvuvuodesta. Maan eri alueiden kehitys näyttää kuitenkin kulkevan jossain määrin eri tahtia. Siinä missä etelän kasvukeskuksissa lasketaan, paljonko suomalaiset uskaltavat kuluttaa ja ylläpitää kotimarkkinoilla työllisyyttä, pohjoisessa Suomessa taloudelliset näkymät arvioidaan yhä kohtuullisiksi, jopa hyviksi. Nopeasti kasvava kaivosteollisuus ja muu pohjoisessa virinnyt taloudellinen toimeliaisuus on tuonut työtä ja toimintaa yrityksille ja alueen asukkaille.

Aluehallinnon tulosneuvotteluissa sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö että ympäristöministeriö olivatkin samalla kannalla, että säästöistä huolimatta kasvavan kaivosteollisuuden viranomaistehtävien hoitamiseen on pakko satsata niillä alueilla, joissa tarve on suurin. Niin kaivostoiminnan ympäristöasiat samoin kuin toiminnan vaikutusten arviointi ja luvitus pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman mallikkaasti. Nyt priorisoidaan, mutta ensin vietetään rauhallinen joulu.

Hyvää joulua toivotan minäkin sekä onnellista uutta vuotta 2012.

Vihreä kaivosteollisuus ?

2011-12-13T16:06:00.002+02:00

Kasvavan kaivosteollisuuden ei pitäisi Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Juuri Suomessa kaivostoiminnan tulisi olla niin meillä kuin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu korkeasta ympäristöosaamisesta.

Vihreä kaivosteollisuus on hyvä tavoite, mutta juuri nyt siihen tuntuu olevan matkaa, kun on voinut tutustua Kainuun ELY-keskuksen valvontakertomukseen Talvivaaran kaivoksen toiminnassa tähän asti ilmitulleista ympäristöongelmista.

Selvää on, että ympäristölupien valvontaan on satsattava. On myös tärkeää, että lupaviranomaiset ja lupien valvojat tuntevat alaan liittyvät ympäristöriskit ja parhaat käytössä olevat tekniikat mahdollisimman hyvin. Ympäristöministeriössä ollaankin satsaamassa paitsi valvontaohjeistuksen uudistamiseen myös aluehallinnon lupa- ja valvontaviranomaisten koulutukseen kaivostoiminnassa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTONA

2011-12-05T11:46:00.002+02:00

Huomenna itsenäisellä Suomella on syntymäpäivä. Juhlapäivänä annamme sotiemme veteraaneille kunnioitusta ja arvostusta. Varmaankin tänä itsenäisyyspäivänä kuulemme paljon puheita taloudesta ja arvioita siitä, onko valtioiden itsenäisyys tänä päivänä kvartaalikapitalistien taskussa. Maailman talous ja sen synkkenevät näkymät ovat joka päivä uutisvälineiden arvioitavana.

Joulukuun ensimmäinen viikko tänä vuonna on myös se viikko, jolloin kansainväliset ilmastoneuvottelijat Durbanissa, Etelä-Afrikassa yrittävät rakentaa yhteisymmärrystä valtioiden välille, miten ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää.

Ilmastopolitiikka on kuluvan syksyn aikana ollut päivälehdissä parin palstan uutinen, kun talous saa palstatilaa sivukaupalla. Onko siis ilmastopolitiikka väistynyt, kun talouden kovat luvut heikkenevät?

Ilmaston lämpeneminen joka tapauksessa jatkuu, puhuttiin siitä tai ei. Jo nyt on selvää, että maailman valtioiden asettama tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä kahteen asteeseen, ei ole toteutumassa.

Ilmastomuutoksen rinnalla toinen megatrendi on maapallon luonnonvarojen ehtyminen. Kulutamme enemmän kuin maapallon luonnonvarojen kestokyky sallisi. Pula ruuasta ja vedestä on aiheuttanut ja aiheuttaa kriisejä ja konflikteja. Kiinassa ympäristön saastumisen pelätään hidastavan talouskasvua.

Ehkä joku itsenäisyyspäivänä muistelee vanhoja tapahtumia. Tasan kaksikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitto oli lakannut , kommunismi romahtanut ja Baltian maat itsenäistyneet uudestaan. Mutta ei markkinataloudellakaan ole tulevaisuutta, jos maapallon luonnonvaroja ei kuluteta kestävästi eikä ilmastomuutosta pystytä pysäyttämään.

Kun syyllinen on tiedossa, kyllä rikoskin keksitään

2011-11-22T09:50:00.002+02:00

Sen jälkeen kun maaseudun valtalehti syytti ympäristöministeriötä aikeista kieltää metsästys luonnonsuojelualueilla, keskustelu metsästyksestä on jatkunut kiivaana. Tuntuu siltä, että ympäristöministeriöön suhtaudutaan metsästysasioissa kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa niihin, jotka pidätettiin: kun syyllinen tunnetaan, kyllä hänelle rikoskin keksitään.

Valtion maille ollaan perustamassa uusia luonnonsuojelualueita. Tämä tapahtuu laajalla säädösvalmistelulla, joka on juuri käynnistymässä. Työ on vasta aluillaan, eikä yhdestäkään alueesta ole vielä tehty päätöstä.

Ympäristöministeriö tekee perustamisasetukset avoimesti, ja ottaa lain valtuussäännösten puitteissa huomioon alueille kohdistuvat erilaiset intressit. Asetuksia tullaan valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen sekä kuntien kanssa.

Luonnonsuojelualueita voidaan nyt ryhtyä perustamaan, koska luonnonsuojelulakiin täsmennettiin tämän vuoden alussa sitä koskevat periaatteet. Kyse on valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisesta. Nyt tehtävät päätökset eivät koske jo olemassa olevia luonnonsuojelualueita.

Suurin osa lähivuosien aikana perustettavista luonnonsuojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 §:n määrittämällä alueella. Näillä alueilla metsästys tulee olemaan pääsääntöisesti sallittua. Etelä-Suomessa sijaitsevilla alueilla metsästäminen taas on ollut vanhastaankin pääsääntöisesti kiellettyä.

Sekä etelässä että pohjoisessa perustamisasetukseen voidaan kuitenkin tehdä tapauskohtaisen harkinnan perusteella metsästyksen sallivia tai kieltäviä poikkeuksia. Alkamassa olevan säädösvalmistelun yhtenä tehtävänä on näiden poikkeusten määrittely. Kaikille luonnonsuojelualueille metsästys ei sovi, vaikka kokonaisuutena uusi luonnonsuojelulaki onkin metsästyksen suhteen aiempaa lakia sallivampi.

Sekä luonnonsuojelulla että metsästyksellä on oma tärkeä roolinsa luonnon kiertokulussa. Näin ajatellaan myös täällä ympäristöministeriössä.

Valtio uudistaa henkilöstöpolitiikkaansa

2011-11-09T15:59:00.002+02:00

Tänään valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli kutsunut valtion ylintä virkamiesjohtoa ja henkilöstöjärjestöjen edustajia tilaisuuteen, jossa avattiin keskustelu, millaisilla eväillä Kataisen hallitus aikoo valtion henkilöstöpolitiikkaa hoitaa. Positiivista tilaisuudessa oli ensinnäkin se, että ministeri oli paikalla tilaisuuden alusta loppuun, johti kokousta, piti avaus- ja kokouksen yhteenvetopuheenvuorot – ilman papereita.. Tavallisesti on saatu tottua siihen, että ministeri pistäytyy lukemassa virkamiesten hänelle laatiman puheenvuoron ja poistuu nopeasti takavasemmalle. Jutta Urpilainen osoitti olevansa toista maata. Tällaisen avauksen jälkeen voi jo odottaakin, että valtion henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan uudella otteella.

Vuodesta 2005 saakka valtionhallinnossa on ollut käytössä tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma on leimattu henkilöstön vähentämisohjelmaksi, koska ohjelman mukaan valtion hallinnon henkilöstö vähenee siten, että valtiovarainministeriö kunkin vuoden alussa vähentää viraston budjetista palkkarahat, jonka jälkeen viraston tehtävänä on huolehtia henkilökunnan vähentämisestä. Kun valtion hallinnosta eläköidytään nyt runsaasti, henkilöstön vähentäminen on voitu tehdä pääosin ilman irtisanomisia. Valtion henkilöstön piirissä ohjelma ei ole pidetty erityisen kannustavana, koska valtion työtehtävät eivät ole vähentyneet samassa tahdissa, vaan työt on jaettu jäljelle jäävien kesken.

Hallitusohjelmassa vanha tuottavuusohjelma aiotaan korvata udelle vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Kuultiin, että enää valtiovarainministeriö ei aio laskea henkilötyövuosia, vaan antaa eurot, joiden mukaan väkeä saa palkata. Ja tietenkin valtio säästää niitä euroja. Seminaarissa käytiin hyvä keskustelua niistä odotuksista, mitä valtion henkilöstöpolitiikan suhteen on niin virastojen johdolla kuin henkilöstöjärjestöillä. Ainakin valtiovarainministeriön väki ja ministeri saivat hyvät eväät uuden ohjelmansa käynnistämiselle.

Tuulivoimarakentaminen tarvitsee tukea ja työntöä

2011-10-31T09:23:00.002+02:00

Hallituksen energiapoliittisena tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2020 tuulivoimantuotantoa noin 6 terawattituntia. Tämä tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen pitää rakentaa noin 700 uutta tuulivoimalaa. Viime vaalikaudella hallitus sopi mittavasta tukipaketista uusiutuvalle energialle. Tuulivoima sai tästä tukipaketista merkittävän osuuden.

Tuulivoima on päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa, joten se on energian tuotantomuotona mitä kannatettavinta. Periaatteellisella tasolla tuulivoima onkin hyvin suosittua lähes kaikkien tahojen keskuudessa. Niin yksittäisten kansalaisten arvomaailmassa kuin yritystenkin imagossa tuulivoimalla tuotettu sähkö on parasta mahdollista energiaa. Käytännössä tilanne kuitenkin usein muuttuu, kun puhe siirtyy tuulivoimaloiden konkreettiseen sijaintiin. Maisema- ja meluhaitat huolestuttavat kansalaisia siinä määrin, että tuulivoimalle on löytynyt äänekkäitäkin vastustajia. Kriittisiä puheen vuoroja on tullut myös ilmailuviranomaisilta, puolustusvoimilta ja liike- sekä raideliikenteestä vastaavilta.

Ympäristöministeriössä hallituksen tavoite tuulivoimatuotannon moninkertaistamisesta on otettu vakavasti. Viime vaalikaudella eduskunta hyväksyi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla tuulivoiman kaavoitusta helpotettiin. Tämän lisäksi eduskunta myönsi talousarvion yhteydessä rahaa käytettäväksi maakuntaliitoille ja kunnille tuulivoimarakentamiseen tarvittavien ympäristöselvitysten laatimisen vauhdittamiseen. Selvityksiä onkin valmistunut kiitettävän ripeästi. Merialueille on hyväksytty mittavia tuulivoimapuistomaakuntakaavoja, muitta tällä hetkellä rakentamisen painopiste on syöttötariffijärjestelmän vuoksi maalla.

Oikeusvaltiossa kansalaisilla on oikeus valittaa viranomaisten päätöksistä. Tuulivoimarakentajien kannattaisikin pyrkiä hälventämään suomalaisten tuulimyllyjä kohtaan tuntemia ennakkoluuloja hyvällä tiedotuskampanjalla.

Tärkeää olisi myös, että energia-asioista vastaava työvoima- ja elinkeinoministeriö kutsuisi eri valtion viranomaiset kuten ilmailu-, puolustus ja liikenneviranomaiset saman pöydän ääreen, jotta tuulivoimarakentamisen eteen näiden tahojen nostamia uusia esteitä voitaisiin, jos mahdollista madaltaa. Ympäristöhallinnon ja TEM:n välillä tuulivoimarakentamisesta keskustellaan säännöllisesti.

Tuulivoimarakentamisen kehittäminen tarvitsee sekä työntöä että tukea.

Lohipolitiikkaa eduskunnassa

2011-10-19T11:12:00.002+03:00

Lappilaiset järjestivät eilen eduskunnassa lohiseminaarin, joka keräsi runsaasti kansanedustajia. Ajankohta aiheen käsittelylle on mitä otollisin: Euroopan unionin kalastusministerit päättävät tänään ja huomenna pidettävässä kokouksessa Itämeren kalastuskiinitöistä. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) on jo usean vuoden ajan suosittanut lohenkalastuksen tuntuvaa rajoittamista Itämeressä, koska Itämeren lohikannat voivat todella huonosti. Nyt EU:n komissio on ensimmäisen kerran ottanut tutkijoiden kannanoton vakavasti ja esittää kalastuskiintiöiden leikkaamista. Esillä on myös Puolan villiksi paisunut lohen salakalastus.

Komissio on myös valmistellut Itämeren lohiasetuksen, jolla säädeltäisiin kalastusta sekä meressä että tärkeimmissä kutujoissa kuten Tornionjoessa Suomen vesialueilla. Ehdotus on parhaillaan jäsenmaissa lausunnossa.

Ympäristöministeriössä ollaan iloisia EU:n ryhdistäytymisestä lohiasiassa. Itämeri on kaikista suojelutoimenpiteistä huolimatta ekosysteemiltään sairas meri. Ympäristöministeriössä äskettäin valmistuneessa Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa Itämeren meritaimen arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi ja lohikannat vaarantuneiksi.

Tarvitaan nopeasti sekä kansallisia että EU:n toimia lohen ja taimenen pelastamiseksi.

Kaivosten ympäristöteknologia kangertelee

2011-09-20T09:40:00.003+03:00

Kaivostoiminnasta on nopeasti tullut Suomen uusi, laajeneva toimiala. Kaivosyhtiöitä toimii Suomessa kymmenittäin. Uusia kaivoksia on avattu ja tullaan avaamaan lähi vuosina, erityisesti Pohjois-Suomeen. Kaivosalan ympäristöosaamisesta voisi tulla Suomen uusi bränd, joka antaisi työtä myös maamme rajojen ulkopuolella.

Kaivostuotannon uuden teknologian kehittämisessä Suomessa ollaan oltu eteviä. Sen sijaan miettimisen aihetta antaa, miksi alan ympäristöteknologia kangertelee. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun seuraa Sotkamossa olevan Talvivaaran kaivoksen ympärillä käytyä keskustelua.

YLE uutisoi eilen, että Talvivaaran kaivosyhtiö hakee päästörajojen korotuksia jätevesilleen. Kaivosyhtiö esittää, että se voisi johtaa seuraavan kolmen vuoden aikana vesistöön muun muassa yli 40 kertaa enemmän sulfaattia ja 20 kertaa enemmän natriumia kuin se arvioi vuoden 2006 ympäristölupahakemuksessaan..

Kaivoksen toimintaa valvova Kainuun ELY-keskus vaatii kesällä yhtiölle lähettämässään kirjeessä kaivosyhtiötä laittamaan jätevesiasiansa kuntoon. Tämä tapahtui sen jälkeen kun oli ilmennyt, että kaivoksen alapuolisten vesistöjen vettä ei voinut käyttää juoma- eikä saunavetenä veden korkean mangaani-, sulfaatti ja natriumpitoisuuden vuoksi. Talvivaaraa kehotettiin uhkasakon tai toiminnan keskeyttämisen uhalla selvittämään syyt kuormituksen kasvuun ja ryhtymään toimenpiteisiin sen vähentämiseksi. Toimenpiteet kokonaisuutena ja prosessivesien kierrätyksen lisääminen tulee saada valmiiksi ympäristölupahakemusten mukaisesti lokakuun puoliväliin mennessä.

Alkuperäisessä luvassa kaivoksesta ei oletettu aiheutuvan sellaisia päästöjä mangaanin ja sulfaatin osalta kuin viime kesänä selvisi. Nyt kaivosyhtiö hakee lupaa jatkaa ympäristöä pilaavaa toimintaansa ja lupaa laittaa asiansa päästöjen osalta kuntoon vuoden 2014 loppuun mennessä. Näyttääkin vahvasti siltä, että tavallisen kainuulaiset ovat joutuneet keskeneräisen tekniikan maksumiehiksi.

Samanaikaisesti yhtiöllä on vireillä työ ja elinkeinoministeriössä hakemus kaivostoiminnan mittavasta laajentamisesta Sotkamossa. Ympäristöluvat ratkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

2011-09-19T11:03:00.001+03:00

Budjettiesitys leikkaa tuntuvasti korjausavustuksia

Ympäristöhallinto kuuluu ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa suuriin menettäjiin, sillä sen rahoitusosuus budjetissa supistuu kymmenillä miljoonilla. Ympäristöministeriön pääluokan menot ovat tähän saakka olleet vain noin 0,6 prosenttia budjetin loppusummasta. Nyt osuus putoaa alle puolen prosentin.. Vaikka luonnonsuojelualueiden ostotoimintaan ja Itämeren suojeluun osoitetaan rahaa, loppusumma on vahvasti miinusmerkkinen, sillä budjettiesitys kurittaa asuntoministerin tonttia todella kovalla kädellä.

Esityksellä leikataan kerta heitolla rakennusten korjaustoimintaan tarkoitettuja avustuksia 35 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön alun perin ehdottaman 25 miljoonaan euron asemasta. Ministeriö käytännössä menettää mahdollisuutensa tukea "porkkanarahoilla" rakennusten energiatehokkuutta parantavia korjauksia tai yksityisten pientalojen lämmitysremontteja, kun muutetaan öljylämmitys maalämpöön tai uusiutuvalle energialle.

Edellinen hallitus osoitti ns. "risupaketin" osana asuntoministerille 30 miljoonan euron määrärahan rakennusten lämmitystaparemontteihin. Rahalla on ollut kysyntää ja se on vauhdittanut energiasäästäviä ratkaisuja kotitalouksissa.

Rakennuksiin menee noin 30 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, lämmin vesi, ilmanvaihto ja valaistua. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonepäästöistä 30 prosentttia. Rakentamista sekä rakennuksia koskevilla toimenpiteillä on tähän saakka nähty olevan suuri merkitys kansallisissa ilmastotalkoissa. Myös tavalliset suomalaiset ovat pitäneet asiaa tärkeänä, koska lämmityslaskun pienentäminen tuo suoraan säästöjä kotitalouksille.

Budjettiesityksen perusteella energiasäästöhankkeiden toimeenpano olemassa olevassa rakennuskannassa viivästyy tai saattaa pysähtyä kokonaan. Hallituksen on joka tapauksessa poliittisen tahtonsa ilmaissut. Se tarkoittaa, että nyt Suomessa julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeintä. Energiatehokkuus saa edetä hitaammin.

Hallituksen budjettiesitys antaa lisää rahaa luonnonsuojelulle

2011-09-15T13:56:00.007+03:00

Hallituksen budjettiesitys valmistui eilen. Budjetineduskuntakäsittely alkaa lokakuun alkupuolella. Ympäristöministeriölle hallituksen budjettiesitys antaa lisää rahaa luonnonsuojelulle, Itämeriasioiden rahoitukseen sekä vihreäntalouden kehittämishankkeisiin. Budjetti leikkaa rakennusten korjaus- ja energiatehokkuusavustuksia sekä vähentää rakennusperinnön hoitoon tarkoitettuja määrärahoja. Valtion tukemaa asuntotuotantoa puolestaan lisätään.

Tuliko ympäristöministeriön pääluokalle lisää rahaa vai supistuuko hallinnonalan budjetti, kun ynnätään ympäristö- ja asuntoministerin tontit? Äkkiseltään luulisi, että budjetti on nollasummapeliä ympäristöhallinnolle, kun ympäristöministerinluonnonsuojelurahat kasvavat ja asuntoministerin korjausrakentamisen vähenevät. Loppupeleissä kuitenkin myös ympäristöhallinnon määrärahat vähenevät, sillä jo hallitusohjelmassa ja ministereidenbudjettiriihessä säästöt vähentävät ministeriön toimintarahoja. Ensi vuonna myös ympäristöministeriön toimintaa joudutaan sopeuttamaan niin henkilöstönkuin toiminnan osalta supistuviin kehyksiin.

Järkeä kalastukseen

2011-09-08T09:26:00.002+03:00

Kolme neljännestä Euroopan unionin kalakannoista on ylikalastettuja ja kolmannes niistä on romahtamassa, koska eurooppalaiset kalastuskiintiöt ovat aivan liian suuria. Kun kalastuskiintiöistä on päätetty, jokainen maa on valvonut tiukasti omaa etuaan. Näin myös Suomi.

Kansainvälinen kalastusneuvosto (ICES) on jo vuosia vaatinut Itämeren kalastuskiintiöiden tuntuvaa laskemista meren kalaston huonon tilan vuoksi. Kaikkein huonoimmassa tilassa ovat luonnonlohi ja meritaimen. Itämeren kalastuskiintiöt ratkaistaan pitkälle EU:ssa, koska meren rantavaltioista Venäjää lukuun ottamatta kaikki ovat unionin jäseniä. Toistaiseksi neuvoston varoitukset ja suositukset ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville.

Nyt Euroopan unionin komissio yrittää vihdoin uudistaa jäsenmaiden kalastuskiintiöitä niin, että ne perustuisivat arvioon kunkin kalalakin kantojen koosta. Tämän ei pitäisi olla mahdotonta, jos jäsenmaat lopettaisivat kotiinpäinvedon ja katsoisivat kokonaisuutta.

Komissiosta valmistui hiljattain myös ehdotus Itämeren lohikantojen pitkän aikavälin hoitosuunnitelmaksi. Tämä komission lohiasetus on parhaillaan jäsenmaissa lausunnolla. Mielenkiintoista on , että komissio ehdottaa muun muassa velvoiteistutuksista luopumista. Lohikantojen tulevaisuudesta pitäisi siten pystyä huolehtimaan turvaamalla lohen nousu kutujokiin ja riittävä luonnonlohen poikastuotanto niissä.

Tällä hetkellä Itämereen laskevista joista Tornionjoki on Itämeren luonnonlohen tärkein kutujoki. Sieltäkin päättyneen kesän aikana tulleet tiedot lohen noususta ovat olleet huolestuttavia. Monet entiset lohijoet maassamme ovat hävinneet voimalaitosrakentamisen myötä, kun kalateitä ei rakennettu. Velvoiteistutuksista luopuminen vauhdittaa entisten lohijokien kunnostamista kalateitä rakentamalla.

Valtioneuvoston viime vaalikaudella hyväksymiin vesienhoidon suunnitelmiin sisältyykin tavoite kalateiden rakentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriössä on tämän jälkeen laadittu kalatiestrategiaa. Nyt näitä suunnitelmia ja strategioita olisi ryhdyttävä panemaan toimeen.

2011-08-29T18:30:00.001+03:00

UTOPIAAKO?

Liikenneministeri Merja Kyllönen osoitti, että hänellä on sana hallussaan leimaamalla muutama päivä sitten ”ympäri Pohjois-Suomea suunnitellut ratahankkeet Jäämerelle ja Venäjälle utopiaksi ja rahoituspohjaltaan osin hallusinaatioksi”.

Olisi toivonut, että liikenneministeriön virkamiehet olisivat vähän paremmin evästäneet uuden ministerin pohjoisen ratasuunnitelmista. Totta on, että pohjoisessa on maakuntaliittojen ja muiden toimijoiden voimin suunniteltu aivan liian monta linjausta. Se antaa koko asiasta sekavan kuvan. Tässä mielessä ministerin puhe oli ymmärrettävääkin tekstiä.

Jäämerellä ja sen rannoilla on merkittävää taloudellista toimintaa. Sieltä otetaan öljyä, kaasua ja mineraaleja. Luonnonvarojen hyödyntämisen vauhti näyttää vain kiihtyvän. Myös Pohjois-Suomessa on jo pitkään eletty malmibuumia. Uudet kaivokset tarvitsevat uusia liikenneyhteyksiä sekä maan sisällä että rajojen yli.

Olennaista on tajuta, että ilmastomuutoksen myötä Koillisväylä, Jäämeren reitti Euroopasta Aasiaan on avautumassa nopeammin kuin arvataankin. Asiantuntijat ennustavat, että merireitti olisi jäätön jo muutaman vuoden sisällä. Koillisväylän avautumisen varalle tehdään jo nyt suunnitelmia niin Venäjällä, Kiinassa kuin muualla maailmalla .

Olisi tärkeää, että valtioneuvostolla on visio, mitä Suomi tavoittelee, kun entisestä periferiasta, pohjoisesta tuleekin taloudellisen toimeliaisuuden ja samalla myös liikenteen painopistealue. Nyt olisi strategisten suunnitelmien laatimisen aika. Jäämeren liikennevirrat eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet utopiaa, vaan ennen pitkää toteutuva vaihtoehto. Suomi on arktisten alueiden mahdollisuuksien hyödyntäjä tai pysyttelee niiden ulkopuolella. Valinta on Suomen ikioma.

KARSINTAA JA HARKINTAA

2011-08-25T08:56:00.003+03:00

Ministeriöissä on tällä viikolla rustattu vastauksia sekä valtioneuvoston kanslialle että valtiovarainministeriölle. Valtioneuvoston kanslia on kerännyt ministeriöiltä tietoa, miten hallitusohjelma aiotaan panna toimeen. Valtiovarainministeriö on puolestaan halunnut kommentteja maanantaina julkistamaansa ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen.

Selvää on, että laajaan hallitusohjelmaan sisältyviä hankkeita ja asioita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen. Valtioneuvoston kanslian työ tähtääkin juuri siihen, että hallitusohjelmasta poimitaan koko hallituksen kannalta tärkeät hankkeet. Hallituksen strategiset toiminta-alueet on hallitusohjelmassa jaettu kolmeen koriin: köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen ja kestävän talouden ja kilpailukyvyn turvaamiseen.

Ympäristöministeriön strategisissa hankkeissa on paljon menossa olevien työohjelmien jatkon varmistamista. Tällaisia ovat ennen muuta toimenpiteet vesistöihin joutuvan maatalouden ravinnekuorman vähentämiseksi. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman jatkaminen sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukeminen. Myös energiatehokas rakentaminen on entistä ajankohtaisempi, koska energiatehokkuusmääräykset ulotetaan tällä vaalikaudella koskemaan myös korjausrakentamista. Uutta on, että erillisen ilmastolain tarpeellisuus selvitetään kiireellisesti. Ympäristöministeriön lainsäädäntöhankkeista ykkösenä on ympäristönsuojelulain uudistaminen.

Tämänkin listan toimeenpano on vähintäänkin haasteellista, sillä ensi vuoden budjetissa hallitusohjelmassa sovitut kaikki menojen leikkaukset tehdään heti, mutta menojen lisäykset vasta vaalikauden loppupuolella.

Hallitusohjelmaan sisältyy ympäristöministeriön ja muiden ministeriöiden tehtäviin kaikkiaan pari sataa ympäristön- tai luonnonsuojelua tai kestävää kehitystä koskevaa tai sivuavaa tavoitetta. Niistäkin on ympäristöministeriössä laadittu toimeenpanosuunnitelma, jota toteutetaan budjetin määrärahojen puitteissa. Odotettavissa onkin karsintaa ja harkintaa.

Hallitusohjelmaa toteuttamaan

2011-08-17T14:33:00.001+03:00

Valtioneuvoston kansliapäälliköt syventyivät eilisiltana miettimään hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitusohjelman sivumäärä on kaksinkertainen edellisen hallituksen ohjelmaan verrattuna. Ohjelmassa on oikeasti enemmän kuin yhden vaalikauden verran asioita toteutettavaksi.

Lähes 90-sivuisesta hallitusohjelmasta on tarkoitus nostaa kolme strategista asiakokonaisuutta, hallituksen päähankkeiksi. Nämä kolme ovat 1) köyhyyden , eriarvoisuuden ja syrjäytyminen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen ja 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Jokainen ministeriö saa tehdä omat ehdotuksensa siitä, mitkä olisivat oman ministeriön näkökulmasta avainhankkeet. Täällä ministeriössä olemme virkamiesjoukolla tehneet ehdotusta talon poliittisen johdon arvioitavaksi ja päätettäväksi. Keskeisimmät ympäristöministeriön hallitusohjelmatavoitteet sopivat pääosin 3. painopistealueen sisään. Ympäristöhallinnon strategisia hankkeita olisivat siten mm. ympäristönsuojelulain uudistaminen ja ilmastolakia koskevan selvityksen valmisteleminen samoin kuin Metso:n, Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman jatkaminen ja Itämeren suojelu. Hallitusohjelman köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämishankkeisiin kuuluisi puolestaan mm. asuntopoliittisen toimenpideohjelman laatiminen.

Sitten keväällisten hallitusneuvottelujen julkisen talouden tila on yhä heikentynyt. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan alijäämä ja velka ovat pidemmällä aikavälillä kasvamassa hallitsemattomasti eikä talouskasvu riitä poistamaan alijäämää. Hallitusneuvottelujen yhteydessä hallituspuolueet sopivat julkisten menojen leikkauksista, joista osa (100 miljoonaa euroa) kohdennetaan budjettiriihessä ja osa on sovittu jo hallitusneuvottelujen yhteydessä. Jokainen ministeriö säästöistä hoitaa oman osansa. Voi vain sanoa, että näissä säästöissä riittää ympäristöministeriön kaltaiselle pienelle ministeriölle haastetta.

HALLITUSOHJELMAA TOTEUTTAMAAN

2011-07-01T09:52:00.005+03:00

Hallitusohjelmaa on täällä ympäristöministeriössä tutkittu hartaasti. 89 sivun mittaiseen ohjelmaan sisältyy noin 185 ympäristö- ja asuntopolitiikkaa koskevaa kirjausta. Kaikki kirjaukset eivät ole ympäristöministeriön alla, vaan hallitus haluaa, että ympäristöasiat otetaan läpäisyperiaatteella huomioon kaikessa valtion toiminnassa, olipa kysymys elinkeinojen tukemisesta, liikenteestä tai vaikkapa maataloudesta. Tämä on erittäin hienoa!

Muita ministeriöitä koskevissa hallitusohjelmatavoitteissa on mukana joukko isoja ja merkittäviä lainsäädäntöasioita, joiden valmistelussa ympäristöhallinto haluaa olla mukana. Tällaisia ovat ennen muuta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpano sekä siihen liittyvä uusiutuvan energian tuotannon lisääminen työ- ja elinkeinoministeriössä, sekä maatalouden tukijärjestelmän uudistaminen maa- ja metsätalousministeriössä samoin kuin metsähallituksen asemaa koskeva uudistus. Ympäristöpolitiikan ohjauskeinoista verotus on korostetusti esillä hallitusohjelmassa. Verotuksella halutaan tukea ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Uusien verolakien valmistelu kuuluu valtiovarainministeriölle, mutta ympäristöministeriön on syytä seurata asioiden etenemistä.

Hallituksen painopiste alue on kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn varmistaminen. Tämän saavuttamiseksi hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Tavoitteen taustalla lienee mm. eduskunnan vaalikauden lopussa käsittelemä luonnonvaraselonteko, joka valmisteltiin kolmen ministeriön; työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön voimin. Hallitusohjelmakirjausten pohjalta keskeisten ministeriöiden tulisikin nopeasti sopia, mihin käytännössä aletaan, kuka mistäkin vastaa sekä kuka työtä koordinoi.

Ympäristöhallinnolle hallitusohjelma asettaa hyvät tavoitteet. Ohjelmassa lähdetään siitä, että ympäristöhallinnon asemaa vahvistetaan ja ympäristöministeriön koordinaatiovastuuta lisätään. Erikseen hallitusohjelmassa todetaan, että ilmastopaneelin asettaminen ja ilmastolain valmisteluun liittyvien selvitysten tekeminen on YM:n vastuulla.

Hallitusohjelman ympäristö- ja asuntoministereille asettama tehtävämäärä on hengästyttävän laaja. Kirjauksissa on mukana runsaasti tuttuja asioita, joiden valmisteluun alkaneen vaalikauden aikana on varauduttu. Suurin lainsäädännön uudistamishanke tulee olemaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus ympäristöministerin tontilla. Asuntoministerien jatkuva huolenaihe : miten turvata riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, on hallitusohjelmassa samoin kuin asuntopoliittisen toimenpideohjelman laatiminen. Isotöinen työ tulee olemaan EU:n peruskorjausdirektiivin toimeenpano, joka tuo energiatehokkuusasiat myös korjaustoimintaan.

Ohjelmaan on myös monessa kohtaa kirjattu sanat "edistetään" tai "turvataan" . Käytännössä valtion talouden nykytilanteessa ministeriöt voivat edistää asioita ja turvata toimintaa vain kehysten antamissa rajoissa. Tässä suhteessa ympäristöministeriö sai hallitusneuvotteluissa lisää rahaa luonnonsuojelualueiden hankintaan, metsähallituksen luontopalveluiden toimintaan sekä Itämeren suojelua koskeviin toimenpiteisiin, yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Toisaalta samanaikaisesti korjaustoiminnan ja vanhojen hissien korjaamiseen tarkoitetut avustusrahat vähenevät 25 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi toimintamenoja leikataan 60 miljoonan eurolla, mikä tarkoittaa prosenttia ministeriöiden toimintamenoista. Hallitus on lisäksi sopinut, että budjettiriihessä päätetään 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta, jotka kohdennetaan riihessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joudumme myös täällä ympäristöhallinnossa työtehtäviä priorisoimaan, jotta vähenevillä voimavaroilla saadaan laadukasta asioiden valmistelua aikaan. Juuri nyt meillä tehdään alustavia kaavailuja siitä, missä järjestyksessä hallitusohjelmaa aletaan toteuttaa.

Uudet ministerit, ympäristöministeri Ville Niinistö ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru ovat käyneet taloksi. Olemme saaneet nuoret, asioistamme innostuneet ja asioihin tiukasti paneutuvat päälliköt. Myös ministeri Niinistön valtiosihteeri Katariina Poskiparta on aloittanut työnsä.

Pietarin vesilaitos juhlii

2011-06-27T10:21:00.003+03:00

Huomenna tiistaina Pietarin vesilaitos juhlii suomalaisen yhteistyökumppaninsa John Nurminen säätiön kanssa näyttävästi kaupungin jätevesien puhdistamisessa saavutettua edistystä. Säätiö on osallistunut kemiallisen fosforinpoiston käyttöön ottoon Pietarin jätevedenpuhdistamoilla. Tilaisuuteen osallistuvat myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko.

Pietarin jätevedet ovat olleet suurin yksittäinen Itämeren kuormittaja. Pietarin vesilaitos on investoinut jätevesien puhdistamiseen satoja miljoonia euroa. Vesilaitos on saanut tukea myös kansainvälisiltä rahoittajilta kuten Euroopan jälleenrakennuspankilta ja Pohjoismaiselta investointipankilta. Suomen ympäristöministeriö on tukenut jätevesien kuntoonpanoa noin 30 miljoonalla eurolla.

Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä kaikki Pietarin jätevedet käsitellään. Tällä hetkellä noin 7 prosenttia kaupungin jätevesistä pääsee puhdistamattomina Suomenlahteen.

Pietarin jätevesien puhdistaminen on ollut Suomen ympäristöhallinnon suurin Venäjään kohdistunut lähialueyhteisrahoilla tuettu hanke. Hanke käynnistyi jo 1990-luvulla. Epäilijöitä on matkan varrella riittänyt. On ihmetelty, miksi Suomi tukee suuren naapurinsa ympäristöinvestointeja, kun Venäjän tulisi hoitaa sellaiset asiat omasta pussistaan. Valtaosan rahoituksesta venäläiset ovatkin hoitaneet itse. Suomen myöntämä "siemenraha" ja tekninen apu ovat ilman muuta vauhdittaneet jättihankkeen eteenpäin viemistä. Pietarista Itämereen valuva fosforikuorma on myös ollut niin järkyttävän suuri, että puhdistustoimiin sijoitetulla rahalla saadaan Itämeren tilaan todellista parannusta.

Venäjän lähialueilla kyllä riittää päästölähteitä vielä sen jälkeen, kun Pietarin jätevesihanke on saatu päätökseen. Parhaillaan venäläiset rakentavat jätevedenpuhdistamoa Kaliningradin kaupunkiin. Jätevesien puhdistamista tarvittaisiin muissakin Suomenlahden rannikon kaupungeissa. Oma lukunsa on vielä Leningradin alueen kasvava maatalous ja sen aiheuttamat fosforipäästöt. Venäjällä asiaan on herätty, mutta siitä on vielä matkaa toimenpiteisiin. Presidentti Halonen on luvannut puhua Pietarin rouva kuvernöörille kananpaskan aiheuttamista ympäristöongelmista. Se on hyvä, että asiasta puhutaan korkealla tasolla. Venäjällä asiat eivät muuten etene.

Hallitusohjelmasta

2011-06-20T11:45:00.003+03:00

Tulevan hallituksen ohjelma on pitkä ja yksityiskohtainen peräti 89 sivua. Olennainen asia taitaa kuitenkin olla menoinventaario, joka on ohjelman liitteenä. Siitä selviää, millaisilla voimavaroilla tulevalla vaalikaudella valtion hallinnossa eri tehtäviä hoidetaan.

Liitteestä selviää, että julkisen talouden menoja leikataan, hallitus aloittaa valtion henkilöstöä koskevan uuden tuottavuusohjelman; vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä käynnistää valtion keskushallinnon uudistamistarpeista selvityksen. Valtion tutkimuslaitoksia kootaan yhteen ja selkeytetään työnjakoa tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Muutoksia on siis alkavalla vaalikaudella luvassa. Mitään uutta ja ennalta-arvaamatonta kirjauksiin ei toki sisälly. Valtionhallinnossa on jo totuttu tiukkaan menokuriin.

Ympäristöasiat ovat hallitusohjelmassa otettu hyvin huomioon, eikä vain ympäristöministeriön pääluokassa vaan myös työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tavoitteissa. Hallitus lupaa tehostaa Itämeren ja vesiensuojelua, jatkaa Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman, Metson toimeenpanoa, sekä toteuttaa soiden ja turvemaiden suojelua uudella ohjelmalla. Ministeriön mittavin lainuudistushanke tällä vaalikaudella tulee olemaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus.

Luonnonsuojelualueiden hankinta, Itämeren suojeluun ja metsähallituksen luontopalvelut saavat lisää rahaa. Se on jotain se, näinä aikoina, kun valtion budjetit ovat niukat.

Hallitus aikoo myös perustaa riippumattoman ja monitieteellisen ilmastopaneelin, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä ilmanpäästöjen alentamisessa. Erityisen ilmastolain säätämisestä laaditaan selvitys.

Asuntopolitiikassa jatkuu työ energiapihin rakentamisen ja maankäytön edistämiseksi. Vaalikauden tärkeä säädösuudistus tällä sektorilla tulee olemaan korjausrakentamiselle asetettavat energiatehokkuusvaatimukset. Niiden osalta hallitusohjelmassa on merkitty reunaehdoksi, että uusien vaatimusten toteuttamisen tulee olla taloudellisesti kustannustehokasta. Myös tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä on hallituksen ohjelmassa keskeisellä sijalla.

Ympäristöministeriön pääluokalle tulevat menoleikkaukset kohdistuvat rakennusten korjaustoimintaan sekä vanhojen hissien korjausavustuksiin.

HALLITUSNEUVOTTELUT ... JATKUVAT

2011-05-25T11:21:00.003+03:00

Hallitusneuvotteluista ei tiedotusvälineillä ole viime päivinä ollut kerrottavanaan mitään uutta. Ei sen puoleen meillä virkamiehilläkään. Pistäytyessäni itse perjantai-iltapäivällä ympäristöryhmän kuultavana, totesin, että joukko koostui kovanluokan ympäristöpolitiikan ammattilaisista. Mitään sellaista, mitä porukassa ei jo tiedetty, en ympäristöhallinnosta pystynyt kertomaan, korkeintaan vahvistamaan tai täsmentämään faktoja. Tavoitteetkin, millaista ympäristöpolitiikkaa tarvitaan, tuntuivat olevan jo hahmoteltuina. Ryhmän jäsenet ovat viime päivinä tarkistaneet faktoja ministeriön virkamiehiltä, mutta muutoin työ on sujunut Säätytalon seinien sisällä täyden mediahiljaisuuden vallitessa.

Mielenkiintoista on, että ilmastoasioita käsitellään omassa ryhmässä. Tämä on uutta verrattuna aikaisempiin hallitusneuvotteluihin. Tämä kertonee ilmastoasioiden merkityksestä.

Ympäristöministeriöllä on myös historiansa aikana ensimmäistä kertaa "oma hallitusneuvottelija". Vasemmistoliiton neuvottelijoiden ryhmään kuuluu myös talon virkamiehistä ympäristöneuvos Sauli Rouhinen. Myös Sauli on noudattanut tiukkaa tiedotuslinjaa. Omillekaan ei kerrota enempää. Tämä on tietenkin välttämätöntä. Olen kuitenkin varma, että laaja-alaisena ympäristöpolitiikan asiantuntijana hänen mielipiteillään on hallitusneuvotteluissa painoa.

Toivottavasti hallitusneuvottelut saadaan pian päätökseen ja ministeriöille uudet emännät ja isännät.

Vihreän talouden ympäristökonferenssi Pietarissa

2011-05-18T14:06:00.005+03:00

Eilen Pietarissa järjestettiin suuri vihreän talouden ympäristökonferenssi. Paikalla oli runsaasti Venäjän duuman ja liittoneuvoston poliitikkoja, ympäristöhallintoa sekä entisten IVY-maiden edustajia. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä YK:n taloudellisen kehityksen järjestön UNIDO:n kanssa, mutta mukana oli myös edustajia Euroopan neuvostosta. Tanskan ympäristöministeri Karen Elleman puhui tilaisuudessa tanskalaisesta puhtaan teknologian osaamisesta. Suomen puheenvuorossa toin esille huolemme Pietarin jättikanaloiden aiheuttamista ympäristöriskeistä.

Juuri äsken meidänkin tiedostusvälineet uutisoivat kanalan lietealtaan padon pettäneen ja aiheuttaneen ravinnepäästön Laatokkaan. Päästön suuruusluokka lienee saman verran kuin Suomen teollisuuden vuotuinen ravinnekuorma vesistöihin. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Venäjän liittoneuvoston varapuheenjohtaja Svetlana Orlova myönsi Leningradin alueen maatalouden aiheuttamat ongelmat ja toivoi asioille ratkaisua kansainvälisen yhteistyön avulla. Sitä mekin täällä Suomessa toivomme.

Hallitusneuvottelujen alkamista odotellessa

2011-05-02T10:03:00.003+03:00

Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen saa tänään vastaukset eduskuntaryhmille esittämiinsä kysymyksiin. Hallitustunnustelija on myös saanut käyttöönsä ministeriöissä virkatyönä valmistellut tulevaisuuskatsaukset sekä menoinventaariot. Tulevaisuuskatsaukset sisältävät suuren joukon valmistelussa olevia uusia lakeja ja lainmuutoksia. On tehty myös lista "pakkopullasta"; kansallisesta lainsäädännöstä, jota on vaalikauden aikana muutettava EU:n lainsäädännön johdosta.

Valtioneuvosto kanslia pyysi myös ministeriöiltä ehdotukset konsernitason hankkeiksi, toisin sanoen hankkeista, joiden eteenpäin viemiseen tarvitaan usean ministeriön yhteistyötä ja voimavaroja. Ympäristöhallinnossa, työvoima- ja elinkeinoministeriössä samoin kuin maa- ja metsätalousministeriössä nähdään tärkeänä, että tulevalla vaalikaudella hallitus toteuttaisi toimia, joilla luodaan uusia työpaikkoja kestävällä tavalla hyödyntäen omia luonnonvarojamme. Ministeriöiden virkakunnan mielestä pääministerin olisi otettava aloite Vihreän talouden edistämisessä.

Hallitusneuvottelujen toden teolla käynnistyttyä nähdään, mikä merkitys ministeriöiden esivalmistelulla on. Tiedossa on, että myös puoluetoimistoissa on rustattuhallitusohjelmaa varten huolella ja asiantuntemuksella suuntapapereita.

Ministeriöiden menoinventaariot ovat puolestaan uusi nimitys leikkauslistoille , joita valtiontalouden tasapainottamiseksi joka tapauksessa tulevina vuosina tarvitaan. Ministeriöiden virkatyönä laaditut inventaariot ovat olleet jo usean viikon ajan luettavissa valtioneuvoston kanslian nettisivuilta.. Sen sijaan paperi, mikä ei ole sieltä luettavissa , on valtiovarainministeriön virkamiesten oma menoinventaario. Se on kuulemma luovutettu vain hallitustunnustelijan käyttöön, eikä siitä anneta tietoja ulkopuolisille.

Tämä on ensimmäinen raporttini hallitusneuvottelujen tiimoilta. Tulevien päivien tapahtumia täällä ministeriöissä seurataan suurella kiinnostuksella.