Budjettiesitys leikkaa tuntuvasti korjausavustuksia

Ympäristöhallinto kuuluu ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa suuriin menettäjiin, sillä sen rahoitusosuus budjetissa supistuu kymmenillä miljoonilla. Ympäristöministeriön pääluokan menot ovat tähän saakka olleet vain noin 0,6 prosenttia budjetin loppusummasta. Nyt osuus putoaa alle puolen prosentin.. Vaikka luonnonsuojelualueiden ostotoimintaan ja Itämeren suojeluun osoitetaan rahaa, loppusumma on vahvasti miinusmerkkinen, sillä budjettiesitys kurittaa asuntoministerin tonttia todella kovalla kädellä.

Esityksellä leikataan kerta heitolla rakennusten korjaustoimintaan tarkoitettuja avustuksia 35 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön alun perin ehdottaman 25 miljoonaan euron asemasta. Ministeriö käytännössä menettää mahdollisuutensa tukea "porkkanarahoilla" rakennusten energiatehokkuutta parantavia korjauksia tai yksityisten pientalojen lämmitysremontteja, kun muutetaan öljylämmitys maalämpöön tai uusiutuvalle energialle.

Edellinen hallitus osoitti ns. "risupaketin" osana asuntoministerille 30 miljoonan euron määrärahan rakennusten lämmitystaparemontteihin. Rahalla on ollut kysyntää ja se on vauhdittanut energiasäästäviä ratkaisuja kotitalouksissa.

Rakennuksiin menee noin 30 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, lämmin vesi, ilmanvaihto ja valaistua. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonepäästöistä 30 prosentttia. Rakentamista sekä rakennuksia koskevilla toimenpiteillä on tähän saakka nähty olevan suuri merkitys kansallisissa ilmastotalkoissa. Myös tavalliset suomalaiset ovat pitäneet asiaa tärkeänä, koska lämmityslaskun pienentäminen tuo suoraan säästöjä kotitalouksille.

Budjettiesityksen perusteella energiasäästöhankkeiden toimeenpano olemassa olevassa rakennuskannassa viivästyy tai saattaa pysähtyä kokonaan. Hallituksen on joka tapauksessa poliittisen tahtonsa ilmaissut. Se tarkoittaa, että nyt Suomessa julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeintä. Energiatehokkuus saa edetä hitaammin.