tiistai 8. huhtikuuta 2014

SUTTA JA SEKUNDAA

 
"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla. Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.

Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.

Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.

Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia  kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?

Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.

2 kommenttia:

  1. Rouva Pokan aihe ei ole uusi. Jo 1700 luvulla Turun akatemian maisterinväitöksissä Suomen Turus Pietari Kalmin (ja kumppanit johdolla) annettiin hyvää tietoa ulos miten kirkkoherrat alueillaan voivat neuvoa kruunun alamaisia rakentamaan terveellisemmin.
    Esim. talo tulisi olla naveton eli läävän yläpuolelle rinteessä eikä päinvastoin jne.
    Rakennusalaa on kautta aikain riivannut kiireen tuntu varsinkin Suomessa, "Nyt on kiire...." En tiedä paljonko rahaa pitäisi suorittaa tekijälle kiireettömyydestä ? Onko kukaan laskenut ?

    Työterveyslääkäri Esa Ruohola; Suomen tapahistorian ajattelija

    VastaaPoista
  2. Tuoreessa Turun Sanomassa 14.5.14 on esimerkillinen tapausselostus Suomen Turust, mitä mainitsemani kiire aiheuttaa.
    Olenkin vähän ajatellut aina että jos projekti valmistuu etuajassa niin mikä lienee lopullinen hinta. Toki en kannata Eurajoen tyyliä missä ydinvoimalan rakennusprojekti saattaa haastaa Iisakin kirkonkin - ajassa.

    Esa Ruohola, työterveyslääkäri

    VastaaPoista