Vähemmän saarnoja, enemmän evankeliumia

Kiitos viime blogistani saamastani palautteesta. Koetan pitää teidät ajan tasalla, mitä metsähallitus rintamalla tapahtuu.

Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä täytti 30 vuotta ja järjesti juhlan kunniaksi viime viikon lopulla eduskunnassa seminaarin. Tilaisuudessa kuultiin luontoryhmän perustajan, kansanedustaja Pertti Salolaisen (kok.) juhlapuhe, jossa hän kovin sanoin arvosteli eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaa aluehallintouudistusta. Salolainen pelkää, että uudistuksella lopetetaan nykyinen ympäristöhallinto alueelta.

Salolainen on oikeassa: nykyiset ympäristökeskukset lopetetaan, koska hallitus on päättänyt lakkauttaa lähes tulkoon kaikki nykyiset valtion aluehallintovirastot. Ympäristöasioiden hoito ei kuitenkaan tämän takia alueilta häviä tai lakkaa. Ympäristökeskusten virkamiehet siirtyvät hoitamaan tehtäviään ensi vuoden alusta perustettaviin uusiin aluehallintoyksiköihin; elinkeinot, liikenne ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin.

Totta kai ympäristöministeriössäkin tunnetaan haikeutta, kun oma aluehallinto lakkaa. Peräpeiliin katsomisesta ei mielestäni ole kuitenkaan mitään hyötyä, vaan on keskityttävä tekemään uudesta hallinnosta mahdollisimman hyvä ja toimiva. Kun ympäristöväki on samassa talossa niiden virkamiesten kanssa, joiden tehtävänä on edistää elinkeinoja ja suunnitella liikenneväyliä, ympäristönäkökulma saadaan nyt mukaan elinkeinojen ja liikenteen suunnitelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Aluehallintouudistus ei ole läpihuutojuttu eikä helppo nakki millään tavalla. Noin 10 000 valtion alueilla työskentelevän virkamiehen työpaikka vaihtuu. Tässä vaiheessa valtion aluehallinnossa työskentelevät naiset ja miehet tarvitsevat niin meiltä hallinnolta kuin poliittisilta päättäjiltä kaiken avun ja tuen, jotta Salolaisenkin puolueen tiukasti ajama aluehallintouudistus saa hyvän alun.

Ympäristöasioista on pidetty saarnoja, miten ympäristön kannalta tulisi kestävästi elää ja olla. Olisi korkea aika myös evankeliumille, jolla levitetään ympäristötietoutta muunkin hallinnon päätöksentekoon. Tällaiseen ennakoivaan vuorovaikutukseen uuden aluehallinnon ympäristöväki pystyy ja haluaa.