PERÄPEILIIN KATSOMINEN EI KANNATA

Tulihan se taas sieltä: tällä kertaa keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas ehdottaa ympäristöministeriön lakkauttamista.

Ymmärrän oikein hyvin, että keskustalaisilla on jäänyt takavuosilta ympäristöasioiden hoidosta paljon hampaan koloon. On ollut Naturaa, vesiasioita ja rantojen suojelua sekä haja-asutusalueiden jätevesikysymyksiä.

Ympäristöasioissa peräpeiliin katsominen ei ole järkevää, eikä edes hyödyllistä. Keskustalaistenkin kannattaisi nähdä, mikä painoarvo ympäristöasioilla tänä päivänä maailmalla on. Trendinä on vahvistaa ympäristöasioiden hoitoa politiikassa ja hallinnossa eikä vähentää. Hyvänä esimerkkinä on Euroopan unionin uusi salkkujako. Ympäristöasioille tuli peräti kaksi salkkua: komissaarit sekä ilmasto- että ympäristöasioille.

Olisi hyvin omituista, jos ympäristöasioitaan hyvin hoitanut Suomi lakkauttaisi oman ympäristöministeriönsä, varsinkin kun ilmasto- ja energia-alalla eivät näytä haasteet ainakaan vähenevän.

Kokonaan eri asia on, mikä maa- ja metsätalousasioiden oikea paikka on hallinnossa. Maatalouden merkitys elinkeinona on epäilemättä kutistunut niistä päivistä, kun keskusta oli maalaisliitto. Ollaanko silti valmiita siihen, että maatalous- ja metsäasioita hoidetaan muiden elinkeinojen joukossa työvoima- ja elinkeinoministeriössä? Mitä maataloustuottajat itse asiasta ajattelevat. Jos kaikkien elinkeinojen paikka on nykyään TEM:ssä, silloin riista-, kala-, poro- ja vesiasiat maa- ja metsätalousministeriössä kuuluisikin yhdistää ympäristöministeriön toimialaan.