UUSI VESILAKI EI MAHDOLLISTA VUOTOKSEN RAKENTAMISTA

Pitkään valmisteilla ollut vesilain uudistaminen sitten viimein lähti eduskuntaan. Julkisuudessa on jo ehditty spekuloida, mitä uusi laki sallii ja mitä ei.

Uusi vesilaki tuo vesilupien käsittelyn nykyaikaan. Juttujen käsittelyaikojen uskotaan myös lyhenevän, kun kankeita menettelyjä lyhennetään.

Ympäristöasioiden painoarvo ei ainakaan heikkene uuden lain myötä. Vesirakentamishanke, joka suuresti heikentää vesistön luonnonarvoja ja paikkakunnan elinoloja voidaan entiseen tapaan hylätä. Ehdoton luvanmyöntämiseste vesilaissa säilyy. Luvan myöntämisestä tai sen epäämisestä päättää tuomioistuin.

Uutta on lakiin otettu pykälä, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden pyytää valtioneuvoston lausunto sen käsittelyssä olevan vesihankkeen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tällaisessakin tapauksessa lopullinen päätös on tuomioistuimella. Valtioneuvoston kannanotto ei vesituomioistuimen päätösvaltaa sido.

Vuotosta ei uudenkaan vesilain perusteella voitane rakentaa.

Varmaa lienee kuitenkin, että vesirakentamisen kannattajat saavat uudesta lainsäädännöstä puhtia. Tähän kannustaa ennen muuta se, että vesivoimalla on kasvava merkitys säätöenergiana tuulivoiman ja ydinvoiman ohessa. Tulevaisuudessa voimayhtiöt epäilemättä tulevat esittelemään suunnitelmiaan siitä, miten vesivoimalla voidaan tuottaa sähköä ympäristönäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Suurin osa Suomen jäljellä olevasta rakentamiskelpoisesta vesivoimasta on kuitenkin suojeltu myös koskiensuojelulailla. Uusi vesilaki ei yksistään avaa portteja vesivoiman lisärakentamiselle.