RAINIO JA SAARI

Talouspoliittinen ministerivaliokunta vastaanotti pari päivää sitten valtion aluehallinnon tilasta ja kehittämistarpeista kaksi selvitystä. Toisen tilaaja oli työvoima- ja elinkeinoministeriö, toisen ympäristöministeriö. Selvitysten laatijat, kokeneet hallinnon konkarit , ympäristöministeriön entinen hallintojohtaja Riitta Rainio ja Länsi-Suomen läänin entinen maaherra Rauno Saari, päätyivät esittämään, että keskushallinnon ohjausta ja ylipäänsä hallintoa olisi kevennettävä ELY:issä. Siten saataisiin säästöä ja tehoa toimintaan. Tämän lisäksi molemmat esittävät yksimielisesti, että ELY:jen talouteen saataisiin lisää rahaa, jos virastojen hoitamat valvontatehtävät olisivat maksullisia. Ympäristölupien osalta valvonnan maksullisuus sisältyykin parhaillaan lausuntokierroksella olevaan ympäristönsuojelulain uudistamisehdotukseen.

Muutoin selvityshenkilöiden ehdotukset kulkevat eri polkua: Saari toimeksiantonsa mukaisesti miettii, miten ELY:t pystyvät toimeenpanemaan niille asetetut mittavat menojen säästötavoitteet; Rainio sitä, miten ympäristöhallinnon asemaa voitaisiin vahvistaa,  jotta se paremmin pystyisi vastaamaan mm. kasvavan kaivosteollisuuden  lisääntyviin luvitus- ja valvontatehtäviin.

Selvityshenkilöiden ehdotukset menevät poliittiseen pohdintaan. Helmikuussa hallituksen kehysriihen aikoihin kuultaneen, mitä ehdotuksista aiotaan toimeenpanna.

Valtion nykymuotoinen aluehallinto aloitti vasta pari vuotta sitten. Silloin perustettiin lupa-  ja valvonta-asioita varten aluehallintovirastot, yhteensä kuusi kappaletta sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, yhteensä 15 kappaletta. Politiikoilla olisi tuolloin ollut mahdollisuus päättää valtion aluehallinnon keskittämisestä yhteen alueelliseen viranomaiseen. Tähän ei kuitenkaan päädytty. Ja nyt, jo parin vuoden päästä kysytään, onko maakuntapohjainen ELY-verkko liian tiheä, kun rahat eivät riitä ja henkilöstöä joudutaan vähentämään tärkeistä asiantuntijatehtävistä.

Aluehallinnossa jatkuviin muutoksiin ollaan väsytty. Siellä toivotaan työrauhaa ja aikaa sopeutua tehtyihin muutoksiin. Voi kuitenkin olla, että valtion aluehallintoa taas muutetaan, ehkä ei tällä vaalikaudella, mutta tulevaisuudessa.

Valtio tarvitsee asiantuntevan ja tehokkaan aluehallinnon. Vaikka hyvät tietoliikenneyhteydet ja sähköinen asiointi helpottavat kansalaisten asioimista viranomaisissa, on vaikea kuvitella, että Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaanasutussa maassa ihmisten asioita voitaisiin hoitaa pelkästään  nettiyhteyksien päästä. Aluehallinto on lähellä asiakkaita .Aluehallinnon virkamiehet tunnetaan omalla alueella myös sen verran hyvin, että ainakin tiedetään, ketä haukkua, jos päätös ei kansalaisen mielestä mennyt oikein.