Pietarin talousfoorumissa

Mielikuva Pietarin talousfoorumista, jossa silloisessa tehtävässän, Arktisten alueiden neuvoston puheenjohtajana sain käyttää puheenvuoron joskus 2000-luvun alkupuolelta: vallantäyteinen venäläisen talouden ja poliittisen eliitin näyttämö.

Sama  tunne valtasi mielen myös eilen pistäytyessäni Pietarin talousfoorumissa käyttämässä puheenvuoron rakennusalan yhteistyöstä.

Foorumin ulkomaisten osanottajien joukko oli aiemmista vuosista harventunut. Ukrainan kriisin puhjettua sekä liike-elämä että poliitikot ovat väistäneet venäläistapaamisia.

Suomen liike-elämän johtoa sen sijaan oli runsaasti paikalla. Oma tehtäväni oli viedä eteenpäin pitkään neuvoteltua rakennusalan yhteistyösopimusta, jota suomalaisyritykset pitävät erittäin tärkeänä. Käytännössä olisi tarkoitus perustaa yhteistyöryhmä, joka ratkoisi rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä pulmia ja hidasteita. Asian hoitamisesta pääsinkin keskustelemaan Venäjän rakennusministeriön virkamiesten kanssa.

Miksi suomalaiset haluavat, että käytännön asiat hoidetaan venäläisten kanssa , vaikka poliittinen ilmapiiri on viilentynyt EU:n ja Venäjän välillä? Suomalaisten liikemiesten mielestä liiketoiminnan sujuminen on näissäkin oloissa omiaan luomaan vakautta.

VALTION TEHTÄVIÄ KOOTAAN

Valtioneuvoston hallintoyksikkö (VNHY)  on se osa valtion keskushallinnon uudistamista, joka on tarkoitus toteuttaa tällä vaalikaudella. Keskushallinnon uudistaminen on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan, mutta asia on pääosin siirretty parlamentaarisen komitean valmisteltavaksi.

Ministeriöissä hoidettavien hallinnollisten tehtävien kokoaminen valtioneuvoston kansliaan perustettavan hallintoyksikön hoidettavaksi sen sijaan on talven aikana edennyt niin, että asia on menossa lähi aikoina hallituspuolueiden puheenjohtajien linjattavaksi.

Suomessa on 12 ministeriötä ja saman verran erilaisia käytäntöjä, miten hoidetaan virkanimityksiä, matkustamista, hankintoja, tilojen hallintaa ja muita hallintopalveluita.  Ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelua on sen sijaan perinteisesti vahvasti ohjattu valtiovarainministeriöstä.

Nyt on tarkoitus saada aikaan tehokkuutta ja yhtenäistä käytäntöä, kun osa ministeriöiden hallintopalveluista keskitetään valtioneuvoston  kansliaan. Alustavan suunnitelman mukaan hallintoyksikköön tulisi 500 henkilöä ja se aloittaisi työnsä ensi vuoden maaliskuussa.

Tällä hetkellä valtionhallinnossa on vahva usko, että hoitamalla asioita keskitetysti, saadaan sekä säästöjä että rationalisointihyötyjä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valtionhallinnossa toimii jo useita palvelukeskuksia. Aina keskittäminen ei ole mennyt putkeen: on tullut päällekkäistä työtä ja osaamisvajetta. Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia. Samoja virheitä ei kannata tehdä uudestaan.

Onnistuakseen, VNHY:n pitää pystyä tarjoamaan sellaisia palveluja sellaisella palvelulaadulla, joista asiakasvirastoille on selkeää hyötyä.  VNHY:n asiakkuus pitää kannattaa ja sen asiakkaana halutaan olla. Samalla VNHY:n pitäisi näyttäytyä ministeriöiden  oman henkilöstön keskuudessa kiinnostavana ja haluttuna työnantajana, ei uutena konttorina, jonne vaan siirrellään porukkaa, kun jonkun täytyisi näitäkin hommia tehdä. Nämä molemmat ovat varmasti toteutettavissa.  Tavoitteena tulee olla  tuottaa parasta laatua hallintopalveluissa, ei niiden itsetarkoituksellista kokoamista