HIETALAHDEN TELAKKA

Tämän päivän uutisen mukaan venäläiset ostavat korealaisilta loputkin perinteikkäästä Helsingin Hietalahden telakasta.  Kauppaa meriteollisuuden ammattilaiset pitävät myönteisenä, sillä Suomessa on pitkä kokemus ja osaaminen  jääolosuhteisiin sopivien alusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Otaksutaan, että Venäjä, joka on investoimassa arktisten alueiden öljyntuotantoon, tarvitsee runsaasti uutta  kalustoa. Sitä voidaan rakentaa Suomessa.

Venäjän arktiset öljynporaukset ovat viime viikkoina saaneet maailmanlaajuista julkisuutta, kun Greenpeacen aktivistit yrittivät kiivetä venäläisten Prirazlomnojan öljylautan kannelle Petsoran merellä. Aktivistit ovat joutuneet viikoiksi tutkintavankilaan Muurmanskiin. Oikeudenkäyntiä odotetaan.

Usein siteeratun Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia maailman kaasuvaroista sijaitsee arktisilla alueilla, pääasiassa meren pohjassa. Pisimmällä off-shore-kohteiden hyödyntämisessä on Norja. Tämän vuoden aikana Norjan mannerjalustalla on ollut käynnissä 16 uuden öljy- ja kaasukentän rakentaminen. Tämän lisäksi Norjan öljyhallituksen mukaan  20 uutta kenttää on suunnitteilla seuraavan kahden vuoden aikana. Investointien öljyhallitus odottaa nousevan noin 190 miljardiin kruunuun eli runsaaseen 26 miljardiin euroon  vuoteen 2017 mennessä. Tähän asti Norja on voinut operoida Jäämeren jäättömillä alueilla, mutta nyt sielläkin toiminta on siirtymässä yhä pohjoisemmaksi.

Norjan ja norjalaisyritysten lisäksi Jäämeren hankkeisiin ovat rynnistäneet suuret öljy-yhtiöt sekä Alaskassa että Venäjällä. Venäjä haluaa löytää korvaavia öljylähteitä Länsi-Siperian ehtyvien kenttien tilalle. Myös muut rantavaltiot, Grönlanti, Islanti ja Kanada ovat liikkeellä.

Kustannukset Jäämeren porauksissa ovat kuitenkin valtavia ja teknisiä ongelmia pohjoisessa operoivilla yrityksillä on riittänyt. Jäämeren öljynporauksia uhkaavat jäävuoret, pakkanen, sumu ja myrskyt.

Suomalaisella osaamisella voidaan epäilemättä rakentaa maailman parhaita jääolosuhteissa toimivia aluksia.   Jäämeren rantavaltioiden arktisessa valloituksessa tarvitaan paljon muutakin kuin jäissä pärjääviä aluksia. Arktisella merialueella tapahtuvien öljynporausten riskeistä ja niihin varautumisesta tiedetään yhä liian vähän.

Viime keväänä arktiset maat allekirjoittivat öljyntorjuntasopimuksen. Nyt mietitään, miten öljyonnettomuuksiin pitäisi varautua käytännössä. Mitä vaaditaan yrityksiltä, Jäämerellä liikkuvilta aluksilta, millaisia vakuutuksia tulisi olla jne.

Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, mutta Suomella on paljon käytännön kokemusta  öljyntorjunnasta  ja siihen varautumisesta Itämerellä. Itämeren kasvavien öljykuljetusten ja muun liikenteen riskejä joudutaan jatkuvasti arvioimaan.

Arktisen neuvoston olisi syytä mahdollisimman pian tehdä tai teettää arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä kunnollinen riskiarviointi. Sen jälkeen olisi johtopäätösten aika.

Villilohi ei ole ruokaa vaan elämys

Eilen eduskunnassa Jasper Pääkkösen ja Pekka Haaviston kokoonkutsuma kalastusmatkailuseminaari keräsi yli sata osanottajaa. Paikan päällä oli monta kiinnostavaa puhujaa. Erityisen huomionarvoisa oli islantilainenlohiaktivisti Orri Vigfusson, joka on kerännyt vuosien varrella 50 -60 miljoonan euron rahaston säätiöönsä ( North Atlantic Salmon Fund) ja ostanut näillä aroilla ammattikalastajien pyydyksiä pois ympäri Atlantia. The Time Magazine antoi vuonna 2004 Orrille nimityksen  ”European Hero”. Orri teki tilaisuudessa selväksi, kuinka villilohi  voisi Suomessakin tuottaa tuhansia elämyksiä ja miljoonia euroja matkailukalastuksen muodossa.

On hienoa, että Suomessa on vihdoinkin herätty siihen, että Itämeren luonnonlohi on pelastettava. Päätökset vain puuttuvat.

Niin EU:ssa kuin Suomessa Itämeren villilohi pitäisi vihdoinkin nähdä elämyksiä tuottavana vapaana eliönä, ei ruokana. Lohiportaiden rakentamisessa entisiin lohijokiin  tulisi Suomessa päästä liikkeelle, sillä villilohi tarvitsee lisää nousujokia.