tiistai 8. lokakuuta 2013

Villilohi ei ole ruokaa vaan elämys


Eilen eduskunnassa Jasper Pääkkösen ja Pekka Haaviston kokoonkutsuma kalastusmatkailuseminaari keräsi yli sata osanottajaa. Paikan päällä oli monta kiinnostavaa puhujaa. Erityisen huomionarvoisa oli islantilainenlohiaktivisti Orri Vigfusson, joka on kerännyt vuosien varrella 50 -60 miljoonan euron rahaston säätiöönsä ( North Atlantic Salmon Fund) ja ostanut näillä aroilla ammattikalastajien pyydyksiä pois ympäri Atlantia. The Time Magazine antoi vuonna 2004 Orrille nimityksen  ”European Hero”. Orri teki tilaisuudessa selväksi, kuinka villilohi  voisi Suomessakin tuottaa tuhansia elämyksiä ja miljoonia euroja matkailukalastuksen muodossa.

On hienoa, että Suomessa on vihdoinkin herätty siihen, että Itämeren luonnonlohi on pelastettava. Päätökset vain puuttuvat.

Niin EU:ssa kuin Suomessa Itämeren villilohi pitäisi vihdoinkin nähdä elämyksiä tuottavana vapaana eliönä, ei ruokana. Lohiportaiden rakentamisessa entisiin lohijokiin  tulisi Suomessa päästä liikkeelle, sillä villilohi tarvitsee lisää nousujokia.

4 kommenttia:

  1. Puheenne osoittaa täydellistä tietämättömyyttä lohesta. Se ei mitenkään ole pois kalastusmatkailusta jos vähäinen nykyinen määrä ammattikalastajia kalastaa lohta kesäisin rysillä. Ammattilaisilta on viety kaikki mahdollisuudet. Kummallista että lohta pidetään niin uhanalaisena ettei kalaakaan saisi ottaa merestä mutta joessa tämä uhanalainen laji muuttuu tuhansien turistien huvittelun kohteeksi. Lohta kalastettiin valtavalla laivastolla vielä pari vuosikymmentä sitten, ja kalaa riitti. Kuinka nykyinen marginaalinen määrä kalastusta nyt yhtäkkiä on joku uhka? Tämä Jasper Pääkkösenkin toiminta on kuin uskonnollista hihhulointia tai fundamentalismia ammattikalastajia kohtaan. Kaikki puheet osoittaa tietämättömyyttä koko asiasta. Lietsotaan mielikuvaa ryöstökalastavista ammattikalastajista vaikka isoin ongelma suomen kalataloudessa on se ettemme kalasta monia lajeja tarpeeksi. Meidät tuhannet järvet ja laaja saaristo pitäisi saada optimaaliseen käyttöön että kalaa voitaisiin viedä, eikä sitä tarvisi tuoda. Tämä toisi tuhansia työpaikkoja samalla.

    Esimerkkinä mainittakoon Oulujärvi jossa on haluttu pitää kiinni vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuuksista, matkailun sekä ammattikalastuksen mahdollisuuksista. Kalastusalue on palkittu vuoden kalastusalueena tästä ansiosta. Ei asioita tarvitse vastakkainasetella eikä ammattikalastus ja matkailu tarvitse olla toisiltaan pois. On valitettavaa kun ihmiset uskovat Pääkkösen tietämättöminä puheita koska lähtökohtaisesti tunnutaan uskovan helpommin kalastajat joinakin rosvoina. Pääkköstä ei tunnu vaivaavan lainkaan se asia että kala on terveellistä ravintoa mitä kansalaiset haluavat syödä. Ilmeisesti hänelle kaikki kalat ovat vain urheilua varten. Tämä on varsinaista ruoalla leikkimistä. Heitä kiinnostaa se elämys siitä kun vapan päässä on iso kala potkimassa. Kun se on saatu kiinni, se jo vapautetaankin. Paljon eettisempää toimintaa on kalastus jossa tavoitellaan itselle ja naapurille ruokaa tai sitten ammattilaisten toimesta kansalle ruokaa, ja ne elämykset tulevat sivutuotteena. Ammattikalastajat tuottavat pienellä määrällä fossiilisia polttoaineita ravintoa kestävästi ja hoitavat samalla kalavesiä. Entis ajan ihmiset olisivat tuohtuneita jos tietäisivät miten haaskaamme suomen vesien lukuisia hienoja kalalajeja jättämällä hyödyntämättä resurssit. Mutta tässäkin on kyse populismista. Iso määrä vapaa-ajan kalastajia pitää enemmän ääntä ja äänestää enemmän kuin harvat ammattikalastajat. Heitä saa demonisoida ja syyllistää lähestulkoon kaikesta vaikka tosiasiassa heidän ammatti tuottaa terveellistä ravintoa ja suojelee samalla vesiä poistamalla sieltä fosforia. Lohen varjolla kalastajat saa kärsiä vääristä ennakkoluuloista. Onneksi kuitenkin on myös vapaa-ajankalastajia jotka ymmärtävät asioista ja ottavat niistä selvää ennen kuin käyttävät nimeään esimerkiksi näyttelijänä hyväkseen tietämättömyyden levittämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisättäköön vielä se, että jos Pääkkönen ja muut lohen nykyistä lähes loppunutta kalastusta kritisoivat pääsisivät näkemään lintuperspektiivistä esimerkiksi vuodesta 1990 aina tähän vuoteen asti toteutuneen kalastuspaineen niin he ehkä itsekin alkaisivat pitää puheitaan täysin tietämättöminä. Mitä enemmän on ammattikalastusta lohen osalta rajoitettu, sitä kiihkeämmin sen alasajamista on haluttu. On myös sanottu että lohi tuottaa joessa matkailun kautta enemmän rahaa per kilo. Tämä on täysin epärelevantti vertailu koska ammattikalastuksessa raha tulee saadusta saalismäärästä, kun taas matkailuelinkeinon tulot eivät riipu siitä saako turisti yhden vai viisi lohta. On siksi valheellista laskea matkailun tuloja lohikilolle ja verrata tätä ammattikalastukseen. Kyseessä on kaksi eri elinkeinoa joissa toinen tuottaa elintarviketta ja elämyksiä ruokapöytään, kun taas matkailu tuottaa ihan jotain muita elämyksiä. Ja edelleenkään näitä ei tarvitse vastakkainasetella koska molemmille on tilaa. Luonnonlohen tilanne on vakaa ottaen huomioon nykyinen nousujokien määrä. Parina edellisenä kesänä nousulohien määrä on ollut huomattavasti korkeampi. Reagoiko vapaa-ajankalastajat tähän edes toteamalla, että ammattikalastusta ei ole tarpeen nyt vähentää enempää? Eivät, vaan he vaativat ahneuksissaan ja itsekkyydessään lisää rajoituksia. Meressä ei ole milloinkaan niin hyvää lohikantaa että osa vapaa-ajankalastajista sallisi ammattikalastajan kalastaa kuluttajalle yhtäkään lohta.

      Poista
    2. Tero sivuuttaa kokonaisuudessaan pelin hengen. Nykytietämyksen mukaan lohi-istutusten onnistuminen on heikkoa. Kalastus pauinottuu näin ollen luonnonkantoihin. Kalatalouskysymyksissä on huomioitava luonnonvarojen uusiutuminen. Tornionjoessa vaaditaan 50 000 kalan nousu, jotta kalakanta uusiutuisi. Tornionjoen kohdalla ammattikalastus ei ole ongelma, mutta sekakanta kalastus verottaa myös heikkoja lohikantoja. Simojokeen nousu 2800 lohta, kun luonnontilaiseen Simojokeen nousisi kymmeniä tuhansia kaloja. Mikäli lohta haluttaisiin ammattikalastaa, niin lohi pitäisi pyytää joesta. Joessa ei ole hylkeitä tuhoamassa saalista. Lohi voitaisiin pyytää niistä joista, joissa kalakanta kestää pyyntiä.

      Lohivarojen kestävässä käytössä on ensisijaista, että lohet pääsevät kutemaan ja myös heikot Kiiminki- ja Simojoen kannat elpyvät. Kalastuskiintiö tulisi jakaa 50:50 ammatti- ja virkistyskalastajien kesken. Viime vuonna virkistyskalastajat nostivat noin 10 000 lohta joista eli MMM suosii rajusti ammattikalastusta virkistyskalastajien kustannuksella.

      Poista
    3. Sekakantakalastus on ehdottomasti parempi koska kalastuspaine jakautuu moneen kantaan ja myös merkittävässä määrin istutettuun kantaan. Verrataampa asiaa silakkaan. Meillä on meressä kestävä ja runsas silakkakanta ja se kestää tehokkaan troolauksen. Jos kuitenkin kaikki se saaliiksi saatu silakkaa kalastettaisiin pois kutukaloina kutukareilta lisääntymisaikaan, olisi sillä valtava merkitys populaatioon. Silakkaa kestää tehokasta kalastusta koska sitä kalastetaan hyvin vähän kutukareilta. Jos otamme mereltä 100 lohta saaliiksi sekakantoina, tai otamme joesta sinne lisääntymään uivia lohia samaisen määrän, ei ole vaikea arvata kummasta tulee suurempi tappio.

      On turha puhua että MMM suosii ammattikalastusta kun ammattikalastus on kohen osalta lähes tapettu aikarajoituksilla. Avomeripyynti on lopetettu kokonaan ja kesälläkin vain harvalla on enää lohirysiä sen pari kuukautta kun niitä saaliiksi saa. Ongelma meillä on se että nyt lohen varjolla lietsotaan ammattikalastajavihaa ja vähennetään siten nuorten halukkuutta kalastukseen.

      Tämä on luonnonvarojen haaskausta ja ympäristölle huono asia koska meillä on tuhansia järviä ja laaja rannikko joissa on valtavasti monenmoista kalaa jota voi kalastaa kantoja vaarantamatta. Lähes kaikki keskustelu lohesta on tietämätöntä ja perustuu mielikuviin joita mm Jasper Pääkkönen ansiokkaasti lietsoo.

      Poista