Miksi Suomenlahti- vuosi 2014?

Suomi, Venäjä ja Viro ovat tehneet kolmikantaista Suomenlahtea koskevaa yhteistyötä jo yli 15 vuotta. Ensimmäinen Suomenlahti-teemavuosi pidettiin vuonna 1996. Nyt valmistellaan Suomenlahti 2014- teemavuotta. Asialla ovat Viron, Suomen ja Venäjän ympäristöministeriöt. 

Vuonna 1996 tapahtumissa pääpaino oli Suomenlahden tilan määrittelyllä ja kustannustehokkaiden päästövähennysten aikaansaamiselle. Tänä päivänä meriympäristöön kohdistuu erilaisia uhkia kuten ilmastomuutos, rehevöityminen, saastuminen ja lisääntyvään meriliikenteeseen liittyvät riskit sekä kalakantojen heikkeneminen ja vieraslajien runsastuminen. Kaikesta tästä on seurauksena luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Uhat ja niiden edellyttämät torjuntatoimet vaativat päättäjien, tutkijoiden ja muun yhteiskunnan nykyistä aktiivisempaa vuorovaikutusta ja erityisesti vahvaa sitoutumista Itämeren suojeluun.

Tarvittavan tutkimustiedon keräämiseen Suomenlahti-vuosi 2014 tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista kolmen maan yhteisvoimin tutkia ja analysoida Suomenlahden ekologista tilaa varsin yksityiskohtaisesti. Käytössä on kolmen maan parhaat asiantuntijat, modernit tutkimusmenetelmät ja yhteinen suunnitelma, miten asia tehdään. Tuoreen ja luotettavan tutkimustiedon hankkiminen ei ainakaan ole haitaksi, kun Helsingin suojelukomissiossa, EU:ssa  ja muissa kansainvälisissä ja kansallisissa pöydissä seurataan, mitä Itämeren suojelussa on saatu aikaan ja mitä vielä tarvittaisiin. Ehkä siten vältyttäisiin sellaisilta yllätyksiltä, mitä viime talven aikana Venäjällä sijaitsevan Luga-joen päästöjen osalta koettiin.

Suomenlahti-vuoden yhteistyöhön on jo nyt sitoutunut joukko tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja, Suomesta mm. Helsinki, Kotka ja Turku, sekä muita sidosryhmiä kaikissa kolmessa maassa. 

Suomenlahden kolmikanta-yhteistyö on aikaisemmin keskittynyt lähinnä tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön. Tutkijoille on järjestetty seminaareja ja seminaareista on tehty julkaisuja. Nyt Suomenlahti-2014 vuosi tuo valtiolliset päättäjät ja myös kaupungit, yksityisen sektorin sekä ympäristöjärjestöjen ja ympäristökouluttajien väen mukaan. Suomessa eri toimijoiden linkiksi on perustettu kansalaisvaltuuskunta, jota johtaa entinen pääministeri Matti Vanhanen. Suomenlahti-vuoden suojelijana meillä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vaikuttaa siltä, että Suomenlahti-vuoden merkeissä valtioiden edustajat tapaavat korkealla tasolla. Jo nyt puhutaan Suomenlahti-julistuksesta.

Osallistuin lokakuussa Helsingissä pidettyyn Suomenlahti-vuoden tutkijatapaamiseen. Paikalla oli runsaat 200 tiedemiestä ja –naista Suomesta, Virosta ja Venäjältä. Tunnelma oli avoin ja mutkaton, kun samanhenkiset alan ammattilaiset keskustelivat kollegiaalisessa hengessä. Runsas pari viikkoa sitten pääsin purjehtimaan tutkimusalus Arandalla, jonne oli kokoontunut laivallinen  Suomenlahti-vuoden toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Siellä kuultiin, mitä suunnitelmia Matti Vanhasella on kansalaisvaltuuskunnan suhteen.

Mihin Suomenlahti- teemavuotta oikeasti tarvitaan? Tiedämme, että paljon toimia Itämeren tilan parantamiseksi on tehty, mutta paljon pitäisi saada vielä aikaan. Siksi tarvitaan Suomenlahti-vuoden kaltaista toimintaa, jotta suojelutoimien toteuttamisessa päästäisiin nopeasti eteenpäin.