Vihreä kaivosteollisuus ?

Kasvavan kaivosteollisuuden ei pitäisi Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Juuri Suomessa kaivostoiminnan tulisi olla niin meillä kuin kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu korkeasta ympäristöosaamisesta.

Vihreä kaivosteollisuus on hyvä tavoite, mutta juuri nyt siihen tuntuu olevan matkaa, kun on voinut tutustua Kainuun ELY-keskuksen valvontakertomukseen Talvivaaran kaivoksen toiminnassa tähän asti ilmitulleista ympäristöongelmista.

Selvää on, että ympäristölupien valvontaan on satsattava. On myös tärkeää, että lupaviranomaiset ja lupien valvojat tuntevat alaan liittyvät ympäristöriskit ja parhaat käytössä olevat tekniikat mahdollisimman hyvin. Ympäristöministeriössä ollaankin satsaamassa paitsi valvontaohjeistuksen uudistamiseen myös aluehallinnon lupa- ja valvontaviranomaisten koulutukseen kaivostoiminnassa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTONA

Huomenna itsenäisellä Suomella on syntymäpäivä. Juhlapäivänä annamme sotiemme veteraaneille kunnioitusta ja arvostusta. Varmaankin tänä itsenäisyyspäivänä kuulemme paljon puheita taloudesta ja arvioita siitä, onko valtioiden itsenäisyys tänä päivänä kvartaalikapitalistien taskussa. Maailman talous ja sen synkkenevät näkymät ovat joka päivä uutisvälineiden arvioitavana.

Joulukuun ensimmäinen viikko tänä vuonna on myös se viikko, jolloin kansainväliset ilmastoneuvottelijat Durbanissa, Etelä-Afrikassa yrittävät rakentaa yhteisymmärrystä valtioiden välille, miten ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää.

Ilmastopolitiikka on kuluvan syksyn aikana ollut päivälehdissä parin palstan uutinen, kun talous saa palstatilaa sivukaupalla. Onko siis ilmastopolitiikka väistynyt, kun talouden kovat luvut heikkenevät?

Ilmaston lämpeneminen joka tapauksessa jatkuu, puhuttiin siitä tai ei. Jo nyt on selvää, että maailman valtioiden asettama tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä kahteen asteeseen, ei ole toteutumassa.

Ilmastomuutoksen rinnalla toinen megatrendi on maapallon luonnonvarojen ehtyminen. Kulutamme enemmän kuin maapallon luonnonvarojen kestokyky sallisi. Pula ruuasta ja vedestä on aiheuttanut ja aiheuttaa kriisejä ja konflikteja. Kiinassa ympäristön saastumisen pelätään hidastavan talouskasvua.

Ehkä joku itsenäisyyspäivänä muistelee vanhoja tapahtumia. Tasan kaksikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitto oli lakannut , kommunismi romahtanut ja Baltian maat itsenäistyneet uudestaan. Mutta ei markkinataloudellakaan ole tulevaisuutta, jos maapallon luonnonvaroja ei kuluteta kestävästi eikä ilmastomuutosta pystytä pysäyttämään.

Kun syyllinen on tiedossa, kyllä rikoskin keksitään

Sen jälkeen kun maaseudun valtalehti syytti ympäristöministeriötä aikeista kieltää metsästys luonnonsuojelualueilla, keskustelu metsästyksestä on jatkunut kiivaana. Tuntuu siltä, että ympäristöministeriöön suhtaudutaan metsästysasioissa kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa niihin, jotka pidätettiin: kun syyllinen tunnetaan, kyllä hänelle rikoskin keksitään.

Valtion maille ollaan perustamassa uusia luonnonsuojelualueita. Tämä tapahtuu laajalla säädösvalmistelulla, joka on juuri käynnistymässä. Työ on vasta aluillaan, eikä yhdestäkään alueesta ole vielä tehty päätöstä.

Ympäristöministeriö tekee perustamisasetukset avoimesti, ja ottaa lain valtuussäännösten puitteissa huomioon alueille kohdistuvat erilaiset intressit. Asetuksia tullaan valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen sekä kuntien kanssa.

Luonnonsuojelualueita voidaan nyt ryhtyä perustamaan, koska luonnonsuojelulakiin täsmennettiin tämän vuoden alussa sitä koskevat periaatteet. Kyse on valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisesta. Nyt tehtävät päätökset eivät koske jo olemassa olevia luonnonsuojelualueita.

Suurin osa lähivuosien aikana perustettavista luonnonsuojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 §:n määrittämällä alueella. Näillä alueilla metsästys tulee olemaan pääsääntöisesti sallittua. Etelä-Suomessa sijaitsevilla alueilla metsästäminen taas on ollut vanhastaankin pääsääntöisesti kiellettyä.

Sekä etelässä että pohjoisessa perustamisasetukseen voidaan kuitenkin tehdä tapauskohtaisen harkinnan perusteella metsästyksen sallivia tai kieltäviä poikkeuksia. Alkamassa olevan säädösvalmistelun yhtenä tehtävänä on näiden poikkeusten määrittely. Kaikille luonnonsuojelualueille metsästys ei sovi, vaikka kokonaisuutena uusi luonnonsuojelulaki onkin metsästyksen suhteen aiempaa lakia sallivampi.

Sekä luonnonsuojelulla että metsästyksellä on oma tärkeä roolinsa luonnon kiertokulussa. Näin ajatellaan myös täällä ympäristöministeriössä.

Valtio uudistaa henkilöstöpolitiikkaansa

Tänään valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli kutsunut valtion ylintä virkamiesjohtoa ja henkilöstöjärjestöjen edustajia tilaisuuteen, jossa avattiin keskustelu, millaisilla eväillä Kataisen hallitus aikoo valtion henkilöstöpolitiikkaa hoitaa. Positiivista tilaisuudessa oli ensinnäkin se, että ministeri oli paikalla tilaisuuden alusta loppuun, johti kokousta, piti avaus- ja kokouksen yhteenvetopuheenvuorot – ilman papereita.. Tavallisesti on saatu tottua siihen, että ministeri pistäytyy lukemassa virkamiesten hänelle laatiman puheenvuoron ja poistuu nopeasti takavasemmalle. Jutta Urpilainen osoitti olevansa toista maata. Tällaisen avauksen jälkeen voi jo odottaakin, että valtion henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan uudella otteella.

Vuodesta 2005 saakka valtionhallinnossa on ollut käytössä tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma on leimattu henkilöstön vähentämisohjelmaksi, koska ohjelman mukaan valtion hallinnon henkilöstö vähenee siten, että valtiovarainministeriö kunkin vuoden alussa vähentää viraston budjetista palkkarahat, jonka jälkeen viraston tehtävänä on huolehtia henkilökunnan vähentämisestä. Kun valtion hallinnosta eläköidytään nyt runsaasti, henkilöstön vähentäminen on voitu tehdä pääosin ilman irtisanomisia. Valtion henkilöstön piirissä ohjelma ei ole pidetty erityisen kannustavana, koska valtion työtehtävät eivät ole vähentyneet samassa tahdissa, vaan työt on jaettu jäljelle jäävien kesken.

Hallitusohjelmassa vanha tuottavuusohjelma aiotaan korvata udelle vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Kuultiin, että enää valtiovarainministeriö ei aio laskea henkilötyövuosia, vaan antaa eurot, joiden mukaan väkeä saa palkata. Ja tietenkin valtio säästää niitä euroja. Seminaarissa käytiin hyvä keskustelua niistä odotuksista, mitä valtion henkilöstöpolitiikan suhteen on niin virastojen johdolla kuin henkilöstöjärjestöillä. Ainakin valtiovarainministeriön väki ja ministeri saivat hyvät eväät uuden ohjelmansa käynnistämiselle.

Tuulivoimarakentaminen tarvitsee tukea ja työntöä

Hallituksen energiapoliittisena tavoitteena on, että Suomessa on vuonna 2020 tuulivoimantuotantoa noin 6 terawattituntia. Tämä tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen pitää rakentaa noin 700 uutta tuulivoimalaa. Viime vaalikaudella hallitus sopi mittavasta tukipaketista uusiutuvalle energialle. Tuulivoima sai tästä tukipaketista merkittävän osuuden.

Tuulivoima on päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa, joten se on energian tuotantomuotona mitä kannatettavinta. Periaatteellisella tasolla tuulivoima onkin hyvin suosittua lähes kaikkien tahojen keskuudessa. Niin yksittäisten kansalaisten arvomaailmassa kuin yritystenkin imagossa tuulivoimalla tuotettu sähkö on parasta mahdollista energiaa. Käytännössä tilanne kuitenkin usein muuttuu, kun puhe siirtyy tuulivoimaloiden konkreettiseen sijaintiin. Maisema- ja meluhaitat huolestuttavat kansalaisia siinä määrin, että tuulivoimalle on löytynyt äänekkäitäkin vastustajia. Kriittisiä puheen vuoroja on tullut myös ilmailuviranomaisilta, puolustusvoimilta ja liike- sekä raideliikenteestä vastaavilta.

Ympäristöministeriössä hallituksen tavoite tuulivoimatuotannon moninkertaistamisesta on otettu vakavasti. Viime vaalikaudella eduskunta hyväksyi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla tuulivoiman kaavoitusta helpotettiin. Tämän lisäksi eduskunta myönsi talousarvion yhteydessä rahaa käytettäväksi maakuntaliitoille ja kunnille tuulivoimarakentamiseen tarvittavien ympäristöselvitysten laatimisen vauhdittamiseen. Selvityksiä onkin valmistunut kiitettävän ripeästi. Merialueille on hyväksytty mittavia tuulivoimapuistomaakuntakaavoja, muitta tällä hetkellä rakentamisen painopiste on syöttötariffijärjestelmän vuoksi maalla.

Oikeusvaltiossa kansalaisilla on oikeus valittaa viranomaisten päätöksistä. Tuulivoimarakentajien kannattaisikin pyrkiä hälventämään suomalaisten tuulimyllyjä kohtaan tuntemia ennakkoluuloja hyvällä tiedotuskampanjalla.

Tärkeää olisi myös, että energia-asioista vastaava työvoima- ja elinkeinoministeriö kutsuisi eri valtion viranomaiset kuten ilmailu-, puolustus ja liikenneviranomaiset saman pöydän ääreen, jotta tuulivoimarakentamisen eteen näiden tahojen nostamia uusia esteitä voitaisiin, jos mahdollista madaltaa. Ympäristöhallinnon ja TEM:n välillä tuulivoimarakentamisesta keskustellaan säännöllisesti.

Tuulivoimarakentamisen kehittäminen tarvitsee sekä työntöä että tukea.