Kampradia kuulemassa

Pääsin torstaina istumaan itsenäni parempaan seuraan, kun IKEA:n miljardööri Ingvar Kamprad osallistui Barents-konferenssiin Torniossa. Kamprad on ollut Barentsin yhteistyön kommisetä siitä asti, kun IKEA avasi maailman pohjoisimman myymälänsä Haaparannassa. Kamprad puhui konferenssissa nuorille ja jakoi Barentsin yrittäjäpalkinnon.

Ja mitä tämä 86-vuotias veteraaniyrittäjä puhui nuorille, joita oli paikalla Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän pohjoisilta alueilta?. Heitä oli tullut Tornioon yliopistoista, ammattikouluista ja yrityksistä. Nuoret kertoivat, millaisena he näkevät pohjoisen tulevaisuuden. He sanoivat, ettei  riitä juhlapuheitten iskulauseet nuorista, joiden ontulevaisuus. Tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt. Nuoret kaipasivat aikuisilta tekoja, konkretiaa, mitä ollaan valmiita tekemään niin, että nuoret voivat käydä kouluja ja saada työtä kotiseudulta..

Kamprad sanoi nuorille, että on tärkeää tehdä työtä ryhmässä, antaa ja saada palautetta ja tukea, mutta jokainen vastaa viime kädessä itse tekemisistään. Kamrad kertoi myös itsellään olleen tapana  siitä lähtien , kun  hän 17 vuotiaana ryhtyi yrittäjäksi, että hän joka päivä illalla miettii, mitä hän olisi voinut tehdä sen päivänä aikana toisin, paremmin.

Barentsin – Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisosien ja Luoteis-Venäjän  tulevaisuutta pohdittiin kaksipäiväisessä konferenssissa niin elinkeinojen, ihmisten kuin luonnon näkökulmasta teemalla, millainen on pohjoisen kestävä kehitys. Keskustelua käytiin erittäin sopivaan aikaan, kun pohjoinen on otsikoissa rikkaiden luonnonvarojen aarreaittana ja kun kysytään, kenen ehdoilla luonnonvarojen hyödyntäminen tapahtuu.

ELYT ja muutos

Sen jälkeen kun hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta aivan äskettäin  katsoi, että ELY:jen taloustilannetta on käsiteltävä hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja ELY:jen tilannetta selvittämään tarvitaan mahdollisesti selvitysmies, on tullut tänne meillekin ympäristöminsiteriöön kyselyitä, mistä oikeasti on kysymys.

ELY:jen talous on tiukalla. Niiden menokehykset pienenevät voimakkaasti vuoteen 2016 asti. Ohjaavassa ministeriössä, työvoima- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, että pelkästään henkilöstön eläkkeellejäämiset eivät tuo tarvittavaa menosäästöä. ELY:jen toimintamenoista yli 80 prosenttia muodostuu palkoista.

ELY-keskusten henkilöstö on supistunut uuden aluehallinnon kahtena ensimmäisenä vuotena niin, että suurimmat vähennykset ovat tapahtuneet ympäristövastuualueella, josta henkilöstö on vähentynyt noin 6 prosentilla.

Kaikilla ELY:jen vastuualueilla on kansallisesta lainsäädännöstä ja EU:n säädöksistä johtuvia viranomaistehtäviä. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivosasiat ovat kasvaneet  vauhdilla, mikä alueellisten ELY-keskusten ympäristövastuualueiden johtajien arvion mukaan edellyttäisi voimavarojen lisäystä.

HALKE:n kokouksen jälkeen työvoima- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kutsui meidät MMM:n ja YM:n kansliapäälliköt pikatyöryhmään, joka valmistelee ehdotusta  ELY:jen talouden tasapainottamisesta ELY: jen ohjausryhmään, jossa kaikki ELY-ministeriöt ovat edustettuina ja eteenpäin ministereille talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyä varten.

Täällä ympäristöhallinnossa katsotaan, että ELY:issä on arvioitava yhdessä henkilöstön ja ohjaavien ministeriöiden kanssa ne tehtävät, jotka on  aina hoidettava ja tehtävät, joiden hoitamisesta voidaan luopua tai jotka voidaan ulkoistaa. Katsomme, että tehtäviä karsimalla ELY:jen voimavarat niiden ydintehtäviin voidaan turvata. Esimerkiksi ympäristöhallinnolla on mm. valvontaan, ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavoituksen ohjaukseen liittyviä viranomaistehtäviä, jotka sen tulee jatkossakin voida hoitaa riippumattomasti ja itsenäisesti. Nykyisen hallituksen ohjelmassa aluehallinnon osalta todetaan, että aluehallinnon rajoja ei muuteta.

Virtasen johtama työ on vasta alkanut, mutta hoppu a piisaa, kun ehdotukset talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyä varten tulee saada valmiiksi viimeistään ensi viikon loppuun mennessä.

Osahankkeista kokonaistarkasteluun

Aluehallintovirastojen ympäristöjohtajat lähettivät äskettäin kirjeen ympäristöministeriölle. Siinä he kritisoivat  mm. kaivosyritysten  toimintatapaa, jossa kaivoshanketta viedään osahankkeina eteenpäin. He sanovat lupaviranomaisille osahankkeistaminen tietää useita päällekkäisiä ja limittäisiä lupien käsittelyjä.

Tuore tähän asiaan  liittyvä tapaus on Raahen kultakaivos, jossa kaivosyhtiön saamasta luvasta puuttui purkuputken rakentaminen. Purkuputkella on tarkoitus vähentää kaivoksen vesistöhaittoja. Putkiasia palautettiin valitusten johdosta uudestaan lupavirastolle. Tehdas sen sijaan pääsi saamansa luvan perusteella aloittamaan toimintansa . Purkuputken puuttuessa tilapäisratkaisuna  jätevesiä on kerätty altaisiin, jotka nyt kevään tulvavesien myötä ovat alkaneet täyttyä. Estääkseen suuremmat vahingot Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi kaivosyritykselle tänään luvan tyhjentää altaita luonnonvesiin.

ELYt ja AVIt hoitavat erittäin vastuullista työtä yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioijina, luvittajina ja valvojina.

Ympäristöministeriön tehtävä on katsoa, onko lainsäädäntö ja muut ministeriön  määräykset ajan tasalla. Käynnissä olevan ympäristönsuojelulain uudistamisen yhteydessä tullaan miettimään lain säännösten uudistamistarpeita myös kaivosteollisuuden hankkeiden kannalta. Ministeriössä on käynnissä yhteistyössä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa kaivostoiminnan ympäristönvaikutusten arviointia koskevan ohjeen päivittäminen. Myös YVA-lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita arvioidaan YSL-hankkeen yhteydessä..

Pohjoisen ympäristöjohtajilta hätähuuto ministeriölle

Pohjoisen aluehallintovirastojen ympäristövastuujohtajilta tuli kirje ministeriöön.

Ympäristöjohtajat ovat huolissaan sekä ELY:jen että AVI:ien voimavaroista, sillä kaivosteollisuus on pohjoisessa erittäin voimakkaasti kasvava toimiala.  Pääosa jo toteutetuista ja suunnitteilla olevista kaivosinvestoinneista sijoittuu Vaasa- Joensuu-linjan pohjoispuolelle. He sanovat, että kaivosteollisuuden kehitys tulee olemaan nopeampaa kuin tähän asti on arvioitu.

ELY:issä on laskettu, kuinka paljon  kaivostoiminta sitoo ympäristöviranomaisten reursseja ensin ympäristövaikutusten arviointivaiheessa, jossa alueelliset ELY-keskukset ovat yhteiysviranomaisia, tämän jälkeen voimavaroja vaaditaan kaivoksen rakentamis- ja ylösajovaiheeseen ja edelleen lupien valvontaan ja myöhemmin jälkihoitoon.

Ympäristöjohtajat kirjoittavat, että uusissa ja tulevissa kaivoksissa louhintamäärät ovat aiempaa suurempia alhaisista hyötymineraalipitoisuuksista johtuen. Myös malmien rikastusprosessit ovat perinteisiä monimutkaisempia, mm. erilaiset liotusprosessit tulevat lisääntymään aiheuttaen uusia päästöriskejä.

Kaivosasioiden lisäksi uusiutuvan energian hankkeet kuten tuulivoima ja biotalousinvestoinnit sekä turpeen hyödyntämistä koskevat hakemukset työllistävät sekä lupa- että valvontaviranomaisia.

Samanaikaisesti aluehallintovirastoihin kohdistuu toiminnan tiukkoja tehostamis- ja säästötavoitteita. Hallinnollisesti ELYjä ohjataan työ- ja elinkeinoministeriöstä, AVEja valtiovarainministeriöstä. Ympäristöministeriölle kuuluu ympäristövastuualueiden toiminnallinen ohjaus. Rahoista ja henkilöresursseista päätetään ohjaavissa ministeriöissä.

Ympäristöjohtajat kirjoittavat, että he ovat yrittäneet laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, mutta se ei enää auta. Voimavaroja on liian vähän ja säästöpäätösten paineissa ELY:issä on linjattu, ettei muualle siirtyvän tai eläkkeelle lähtevän virkamiehen tilalle saa palkata uutta.

Ympäristöjohtajat sanovat, että "tilanne on kestämätön. Ilman korjaavia toimenpiteitä ajaudumme kriisiin sekä ELY-keskuksissa että AVIen ympäristölupavastuualueilla. Valvonnan ja ympäristölupien asiantuntemus vaarantuu, käsittelyajat pitenevät ja laatu laskee." Heidän näkemyksensä on, että ympäristönsuojelu on ruohonjuurityötä, jota hoitamaan tarvitaan alueilla riittävästi asiantuntevaa väkeä.

Täällä ympäristöministeriössä teemme parhaillaan arvioita siitä, miten ELYIssä ja AVEIssa ympäristövastuualueen voimavarat ovat supistuneet. Ovatko ympäristövastuualueet menettäneet enemmän henkilöstöstään, koska sieltä on jäänyt ja jäämässä runsaasti väkeä eläkkeelle kuin muut alueelliset toimijat.

Myös ministeri Ville Niinistö on huolissaan alueellisten ympäristöviranomaisten voimavaroista.  Hän varmasti keskustelee asiasta ministeri Häkämiehen kanssa.

Luonnonvaraministeriön kirje

Venäjän luonnonvaraministeriöltä tuli minulle kirje tänään aamupäivällä.. Venäjän suurlähetystön kuriiri kävi tuomassa sen suoraan ministeriöön. Kirjeen allekirjoittaja oli ympäristöasioista vastaava varaministeri Rinat Gisatulin. Kirjeen aluksi hän kiitteli monin sanoin Suomen ja Venäjän ympäristöyhteistyötä . Erityisesti hän mainitsi Itämeriyhteistyön. Kirjeessä korostetaan, että Venäjän luonnonvaraministeriössä pidetään tärkeänä, että vesinäytteidenottoa Luga-joella Kingiseppissä yhteisesti sovitun ohjelman mukaisesti jatketaan..

Kirjeessä käsiteltiin myös erikoistutkija Seppo Knuuttilan kohtelua 11.4. Kirjeestä käy ilmi, että venäläisillä on erilainen käsitys Knuuttilan pidätykseen johtaneista syistä kuin mitä asianomainen tutkija itse on kertonut

Vaikka luonnonvaraministeriö ei pyydä vastausta lähettämäänsä kirjeeseen, on selvää, että me ympäristöministeriössä haluamme selvittää, mistä syystä meidän suomalaisten ja venäläisten käsitys tapahtuneesta on erilainen. Venäläiset katsovat tutkijan poikenneen ennalta ilmoitetusta reitistä, kun taas Suomessa olemme siinä käsityksessä, että tutkija uskoi liikkuneensa sovitulla näytteidenottoalueella.

Vielä ulkoministeriö ei ole myöskään saanut vastausta Venäjän ulkoministeriölle lähettämäänsä kirjeeseen. Odotamme vastausta mm. siihen, miksi erikoistutkijaan kohdistettiin järeitä poliisitoimia sekä Kingiseppissä että rajalla.

Vielä vähän fosforiittitehtaasta

Ulkoministeriö pyysi eilen Venäjältä virallista selvitystä Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan pidätyksestä. Knuuttila pidätettiin Kingiseppin fosforiittitehtaalla hänen ollessaan sovitulla näytteidenottomatkalla yhdessä toisen suomalaisen ja kahden venäläisen tutkijan kanssa.

Toivottavasti Venäjä vastaa mahdollisimman pian.

Pääasia on kuitenkin edelleen se, että Kingisseppin fosforipäästöasia saadaan selvitettyä. Itämeren suojelukomission hallinnoima näytteidenotto-ohjelmaa on päästävä kiireesti jatkamaan.

Olin itse Pietarissa neuvottelemassa maaliskuun lopussa näytteidenotto-ohjelman jatkamisesta fosforiittitehdas Eurochemin Moskovan johdon kanssa. Tilaisuuteen osallistuivat myös Venäjän luonnonvaraministeriön ja Venäjällä vesinäytteitä ottavan tutkimusorganisaation edustajat.

Moskovan johtaja vakuutti, että jo yrityksen maineen vuoksi kaikki epäilyt fosforivuodosta on selvitettävä. Ja että yritys ottaa täyden vastuun tarvittavista toimenpiteistä, jos päästölähde löytyy tehtaan alueelta. Johtaja toivotti näytteidenottajat tervetulleiksi, SYKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttilan nimeltä mainiten. Samanaikaisesti fosforiittitehtaan edustajat olivat Suomessa Siilijärven YARA:n tehtaalla tutustumassa, miten siellä huolehditaan siitä, ettei fosforipäästöjä pääse luontoon.

Kotiin palatessani olin tyytyväinen ja ajattelin, että Eurochemin kaltainen kansainvälinen suuryritys ei halua itselleen huonoa ympäristömainetta. He hoitavat oman osuutensa.

11.4 näytteidenottajat saapuivat Kingiseppin tehtaalle ja tehtaan paikallinen johtaja pani Knuuttilan putkaan. Vaikutti siltä, ettei tieto ollut kulkenut Moskovan pääkonttorin ja Kingiseppin tehtaan paikallisjohdon välillä. Muutenhan tehtaan edustajat olisivat olleet portilla kansainvälistä näytteidenottoryhmää vastassa ja toivottaneet heidät tervetulleiksi.

Onkin erittäin hyvä, että Itämeren suojelukomissio (Helcom) on tällä viikolla kutsumassa Pietariin kokouksen, jossa näytteidenoton pelisäännöt selvitetään. Sinne olisi nyt hyvä saada fosforiittitehtaan sekä Moskovan että Kingiseppin johtoa niin, ettei kenellekään ole epäselvää, mistä on sovittu. Kun pelisäännöt ovat kaikille selvät, Suomen ympäristökeskuksesta voidaan jatkossa turvallisin mielin lähettää virkamies jatkamaan näytteidenottoa..