KESÄN KUUMIN YMPÄRISTÖASIA

Hajajätevesiasetus on puhuttanut koko kuuman kesän ajan. Sen jälkeen kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset tulokset sen suorittamasta pienpuhdistamovertailusta, tänne ministeriöönkin on riittänyt asiaan perään kyselijöitä..

Yksikään Rakennusmaailman testaamista puhdistamoista ei selvinnyt testistä puhtain paperein. Kysymys on toki osatuloksista, sillä testi jatkuu edelleen, jotta saadaan tietoa, miten laitteet toimivat kokonaisuudessaan testivuoden aikana.

Hajajätevesiasetusta säädettäessä 2000 –luvun alussa ympäristöviranomaisilla oli käsitys, että laitevalmistajat pystyvät täyttämään asetuksen tiukat fosforin ja typen poistovaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan 2000-luvun alussa testattiin maasuodattamoja, joiden puhdistuskyky riitti täyttämään asetuksen vaatimukset. Tehdasvalmisteisten laitteiden tekniikan uskottiin kehittyvän niin, että tavoitteet saavutetaan. Jää miettimään, miksi kustannuksiltaan edullinen jätevesien puhdistusmenetelmä, maaperäkäsittely, on jäänyt viime vuosien keskustelussa täysin tehdasvalmisteisten laitteiden varjoon.

Hajakiinteistön omistajaa kiinnostaa ennen muuta, onko laite, jonka hän hankkii laillinen ja toimiiko se kunnolla. Tämä kiinnostaa myös ministeriötä. Olemmekin kutsumassa laitevalmistajat kertomaan oman kantansa laitteiden toimivuudesta ja puhdistuskyvystä.

Hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistönomistajalla on vapaat kädet päättää, minkä menetelmän hän jätevesien käsittelyyn valitsee. Toivottavasti ympäristöministeriön tämän syksyn aikana yhteistyössä järjestöjen kanssa käynnistämä kiinteistökohtainen neuvonta auttaa asukkaita valitsemaan omaan kiinteistöönsä parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman ratkaisun.

Itämeren lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua

Tornionjoelta on kesän aikana kuulunut huolestuttavia uutisia: lohta on noussut ennätysmäisen vähän jokeen ja uhanalainen meritaimen on lähes hävinnyt. Vaellussiiankin määrä on rajusti pienentynyt ja siian koko kutistuu kuin pyy maailmalopun edellä. Myös ammattikalastajien saaliit Itämeressä ovat pudonneet murto-osaan takavuosista.

Suomen ja Ruotsin välillä neuvoteltu Tornionjoen uusi rajajokisopimus ja kalastussääntö aikaistavat lohen kalastusta entisestään. Säännön on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Suotta säännöstä ei ole sanottu, että ainoa, joka neuvotteluissa ei pärjännyt, oli Itämeren villi lohi.

Kansainvälinen eri maiden tutkijoista koostuva Merentutkimusneuvosto (ICES) on jo pitkään ehdottanut Itämeren lohen pyynnin tuntuvaa rajoittamista kalakantojen heikon tilan vuoksi. Itämeren valtiot ja EU, joka neuvottelee jäsenmaittensa puolesta kalastuskiintiöistä, eivät ole suosituksista piitanneet. Paitsi laillisen myös laittoman lohenpyynnin sallitaan jatkuvan Itämeren altaalla.

Itämeren lohen huonosta tilasta kärsivät kaikki: ammattikalastajat, paikalliset asukkaat ja kalaturistit. Itämeren villi lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua.

ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSELLE TULI LISÄÄ TÖITÄ

Eduskunnan viime viikolla hyväksymän kalastuslain muutoksen mukaan vastuu Saimaannorpan suojelusopimuksista siirtyy alueelliselle kalatalousviranomaiselle eli Etelä-Savon Ely-keskukselle.

Tähän mennessä vapaaehtoisia suojelusopimuksia on solmittu noin 260 kappaletta metsähallituksen ja kalastuskuntien välillä. Vastuun siirto kalastusviranomaiselle on järkevää, sillä valtion juuri alueellisen kalastusviranomaisen tehtävänä on valvoa kalastuslain toimeenpanoa. Eduskunta ei kuitenkaan antanut viranomaisille keinoja valvonnan toteuttamiseen, vaan tyytyi lausumaan, että kalastuslakiin tulisi mahdollisimman nopeasti lisätä valvontaa ja rangaistuksia koskevat säännökset sellaisia tilanteista varten, että norpansuojelusopimusta rikotaan.

Etelä-Savon ELY-keskus joutuu nyt nopeassa ajassa neuvottelemaan kaikki noin 260 suojelusopimusta vesialueen omistajien kansa uudestaan, kun metsähallitus uusien säännösten johdosta joutuu irtisanomaan juuri tehdyt suojelusopimukset. Aluehallintoviranomaisella on siten edessä iso savotta, sillä sopimusten uusiminen tuskin on aivan läpihuutojuttu.

Vapaaehtoisilla kalastusrajoitussopimuksilla on katettu jo suurin osa arvioidusta suojelutarpeesta eli noin 1600 neliökilometristä. Ydinalueen sisällä on kuitenkin norpan kannalta vaarallisia aukkoja, kun kaikki kalastuskunnat eivät ole lähteneet rauhoitukseen mukaan. Nämä viimeisetkin kalaveden omistajat tarvittaisiin norppakantaa suojelemaan.

Etelä-Savossa tunnutaan luotettavan, että uudet suojelusopimukset saadaan ripeästi aikaan. Toivottavasti niin käy.

Saimaannorpalle laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisella yhteistyöllä suojelustrategiaa. Strategian tavoitteena on esittää toimet saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi, jolloin norppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kantana kaikilla esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään takaisin aikaisemmille esiintymisalueilleen. Strategian välitavoitteena vuosille 2009-2011 on esitetty norppakannan kasvattaminen niin, että kanta kasvaa nykyisestä 250 yksilöstä vähintään 400 yksilöön vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin luontodirektiivissä saimaannorppa on luokiteltu lajiksi, joka tarvitsee tiukkaa suojelua. Saimaannorpan suojelun kannalta kalastusrajoitusten toteuttaminen on yksi keskeisimpiä. On myös erittäin tärkeää, että uuden kalastuslain myötä valtioneuvosto saa tarvittaessa oikeuden määrätä asetuksella verkkokalastuskiellosta, jos vapaaehtoinen tie ei johda tuloksiin.

Suomi sai viime toukokuussa EU:n komissiolta virallisen huomautuksen saimaannorpan suojeluun liittyvien seikkojen vuoksi.

SYANIDIKIELTO JA SUOMI

Euroopan unionin parlamentin syanidipäätös huolestuttaa kittiläläisiä. Parlamentti otti kantaa runsas kuukausi sitten syanidin käyttöön kaivosteollisuudessa. Parlamentin mielestä syanidin käyttö tulisi kieltää ja komission olisi syytä ryhtyä valmistelemaan tarvittava lainmuutos. Päätöksen taustalla on joitakin vuosia sitten Romanian kultakaivoksessa sattunut syanidivuoto. Ja syanidihan on vaarallista myrkkyä.

Kittilää parlamentin päätös liikuttaa sikäli, että kunnan alueella toimii tällä hetkellä Euroopan suurin kultakaivos. Tämä kanadalaisen Agnito-Eaglen omistama kaivos aloitti toimintansa pari vuotta sitten.

Kittilän kaivos käyttää syanidia suljetussa prosessissa malmin rikastamisessa tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Kaivos sai ympäristöluvan kolmisen vuotta sitten. Luvassa oli tiukat ympäristönsuojelua koskevat ehdot sekä määräykset näiden ehtojen valvonnasta.

Syanidin käyttöä jalometalliteollisuudessa säätelee meillä niin kuin muissakin EU:n jäsenmaissa yhteisölainsäädäntö ja omat kansalliset lait. EU on pitänyt Kittilän kaivoksella käytettyä syanidiliuotusta tällä hetkellä parhaana mahdollisena teknologiana.

Nyt odotellaan EU:n komission vastausta parlamentille, joka valmistunee ennen EU:n kesälomia.

Vaikka asiantuntijoiden mielestä nykyiselle Kittilässä käytetylle menetelmälle ei nyt ole ympäristön kannalta parempaa vaihtoehtoa, on selvää, että kaivosteknologiakin kehittyy. Suomelle, josta on tulossa Euroopan johtava kaivosmaa, on tärkeää, että täällä oleva kaivosteollisuus käyttää maailman edistyneintä teknologiaa ja ympäristöosaamista. Tästä osaamisesta voisi tulla maallemme uusi brändi.

Turveluvat puhuttivat ympäristöjohtajia

Lahdessa järjestetyt aluehallintopäivät osoittivat, että valtion uudessa aluehallinnossa, Elyissä ja Aveissa on asiansa osaavat ja tehtävästään innostuneet johtajat. Uusien organisaatioiden nimet tuntuvat vielä vaikeilta, mikä osoittanee valtion hallinnolta suurta mielikuvituksen puutetta, kun uudelle hallinnolle piti tekemällä tehdä niin tylsät nimet. Nimet eivät onneksi kerro tekijöistä. Ympäristövastuualueiden johtajat ovat jalat maassa seisovia naisia ja miehiä, jotka pitivät ministeriön väen ajan tasalla siitä, miten Helsingissä tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen tai toiminnanharjoittajien tekemisiin.

Ympäristöhallinnon päivillä puhuttiinkin runsaasti hajavesijäteasetuksen toimeenpanosta, vesien hoidosta ylipäänsä samoin kuin jätteiden kierrätyksestä, kun on tiedossa, että eduskunta saa pian käsiteltäväkseen jätelain uudistuksen. Ilmasto muutos puhuttaa myös alueilla ja osassa maata maakunnissa tehdään omia ohjelmia ilmastomuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Pekkarisen risupaketti tulee toteutuessaan muuttamaan monen maakunnan metsiä ja energian tuotantotapoja.

Lupavirastojen ympäristövastuualueiden johtajat toivoivat ministeriöltä selkeää linjausta turvalupien käsittelyyn. Valtioneuvosto on tosin jo toissa vuonna linjannut valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yhteydessä, ettei luonnontilaisia soita tule enää ottaa turvetuotantoon. Kaavoituksen keinoin asiaan voi kuitenkin vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Ympäristöjohtajien mielestä ministeriön selkeää linjausta nykytilanteesta olisi tarvittu tässä ja nyt, kun sadat lupahakemukset odottavat ratkaisua eri puolilla maata lupavirastoissa. Johtajien toive on aiheellinen. Ministeriön on ainakin syytä tarkastaa tilanne, antaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi tukea luonnonvaraisten soiden säilyttämiseen turvetuotannon ulkopuolella.

EI KANSALLISPUISTOVERKON MURENTAMISELLE

Eduskunta hyväksyi runsas viikko sitten Pallas-lain, mikä mahdollistaa Pallaksen kansallispuistossa sijaitsevan hotellin uudistamisen.

Suomessa on kaksi kansallispuistoa, joissa on ollut hotelli ennen kansallispuiston perustamista. Nämä kaksi ovat Kolin ja Pallas-Ylläksen kansallispuistot.Myös Kolille on rakennettu uusi hotelli eduskunnan suostumuksella.

Viime päivinä ympäristöjärjestöt ja kansanedustajat ovat olleet huolissaan, avasiko Pallaslaki oven tielle, joka mahdollistaa erilaisten rakentamishankkeiden toteuttamisen kansallispuistoissa. Ainakin täällä ympäristöministeriössä ovi aiotaan pitää tiukasti kiinni. Kansallispuistot eivät ole tarkoitettu kaupalliseen rakentamiseen. Kolin ja Pallaksen hotellihankkeet ovat olleet poikkeuksia.

Epäilemättä eri puolilla maata saattaa olla suunnitelmia kansallispuistoverkon murentamisesta rakennushankkeilla. Näille suunnitelmille sanomme ei.

Metsänhakkuista ja vähän norpasta

Metsähallituksen hakkuut Elias Lönnrotin reitillä Kainuussa ovat herättäneet huomiota. Runonkeruuretkilleen Vienan Karjalaan samaa polkua vaeltaneen Lönnrotin nimen mukaan ristityn reitin ympärillä olevat alueet lienevät talousmetsiä, joita on lupa hakata ja hoitaa. Reitti on kulttuurimatkailijoiden suosima, eikä syyttä. Jää miettimään, eikö reitin ympärille olisi voitu jättää suojametsää. Ainakin se olisi metsän hyvien käsittelyohjeiden mukaista.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka Liisa Anttila lupasi television ajankohtaisohjelmassa pari viikkoa sitten lähtevänsä henkilökohtaisesti sopimaan niiden vesialueen omistajien kanssa kalastusrajoituksista, jotka eivät ole niihin vielä suostuneet ja joiden mukanaoloa tarvitaan norppakannan suojelemiseksi Saimaalla.

Vesialueen omistajat ovat kiitettävästi tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia kalastuksen rajoittamisesta Saimaan norpan kannalta tärkeillä vesialueilla. Sopimuksia lienee tällä hetkellä jo yli 1500 vesihehtaarilta. Suojeltu alue ei kuitenkaan ole vieläkään kattava, koska muutama vesialueen omistaja on kieltäytynyt sopimuksesta. Nämä vastaanhangoittelijat ministeri Anttila lupasi taivuttaa suojelukannalle. Jokohan jo tällä viikolla kuulemme tästä asiasta uutisia?