YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN UUDISTUS KIINNOSTAA

Vaalikauden viimeiset viikot ovat menossa. Enää ministeriön väki ei päivystä eduskunnan valiokuntien käytävillä. Luulisi, että lainsäädäntötyö on seisahtunut, mutta se on harhaluulo. Eduskunnan hyväksymien lakien toimeenpanosta on huolehdittava ja varauduttava tietenkin tulevaan vaalikauteen. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten ympäristöministeriö järjesti pari päivää sitten laajan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden sidosryhmille ympäristönsuojelulain uudistamisesta.

Ympäristönsuojelulaki on olut voimassa runsaat kymmenen vuotta. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, josta syystä mm. eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että laista on tullut kokonaisuutena hyvin vaikeaselkoinen, suorastaan sekava. Valiokunta on edellyttänyt, että lain rakenne ja systematiikka tulisi kokonaisuudessaan uudistaa.

Valtioneuvosto puolestaan on pari vuotta sitten hyväksymässään toimintaohjelmassa asettanut tavoitteeksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa 25 %:lla. Tähän tavoitteeseen tulisi pyrkiä mm. ympäristölupamenettelyjä ja käsittelyä tehostamalla.

Valtion tuottavuusohjelma vuosille 2005 - 2015 puolestaan vähentää myös ympäristölupia käsittelevien virkamiesten lukumäärää. Valtion viranomaisen myöntämät ympäristöluvat käsitellään neljässä eri puolilla maata sijaitsevassa aluehallintovirastossa. Myös kunnissa käsitellään vuosittain satoja ympäristölupia sekä ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia.

Ympäristönsuojelulain uudistamista on pohjustettu ministeriön ja aluehallinnon yhteisessä työryhmässä, jonka määräaika päättyy ensi kuun lopussa. Uusia pykäläehdotuksia työryhmältä ei ole tarjolla, vaan vasta linjauksia ja keskustelun avauksia, millainen ympäristönsuojelulaki tarvitaan 2010-luvulla. Työn aikana on teetetty lukuisia selvityksiä mm. siitä, missä määrin ympäristönsuojelun painotuksia voidaan siirtää ennakollisesta hyväksymismenettelystä valvonnan varaan ja missä määrin voidaan vähentää hallinnollista taakkaa. Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa EU:n maissa, lupakynnys ulottuu melko vähäisiäkin ympäristöhaittoja aiheuttaviin toimintoihin. Euroopan unioni puolestaan on keskittynyt suurempien teollisuuslaitosten luvituksen sääntelyyn. Parhaillaan meillä on toimeenpantava EU:n uusi teollisuuspäästödirektiivi., joka korvaa 1990-luvulta voimassa olleen IPPC-derektiivin.

Alustavissa linjauksissaan työryhmä haluaisi arvioida luvan tarpeen ja toimivallan perusteet uudestaan. Tämän mukaan meillä olisi jatkossa täyden luvan laitoksia, yksinkertaisen lupamenettelyn laitoksia, laitoksia, joilta edellytetään rekisteröitymistä ja toiminnat, joista riittää ilmoitus. Täyden luvan laitoksia olisivat ennen muuta EU:n direktiiveillään säätelemät suuret teollisuuslaitokset . Ympäristövaikutuksiltaan vähemmän haitalliset olisivat yksinkertaisen lupamenettelyn piirissä. Osa luvista korvattaisiin rekisteröimismenettelyllä., osa ilmoitusmenettelyllä.

Ympäristösuojelun tasosta ei haluta eikä työryhmän mielestä tarvitsekaan tinkiä, vaikka lupajärjestelmää yksinkertaistetaan. Myös kansalaisten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista pidetään tärkeänä. Sähköistä lupakäsittelyä halutaan kehittää sekä lieventää lupaehtojen tarkistamista ja muuttamista koskevia määräyksiä.

Lopullisen kannan ympäristönsuojelulain uudistamisen tarpeellisuudesta sanoo seuraavan hallitus ja tuleva ympäristöministeri. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella lain uudistamista pidetään tarpeellisena ja kiireellisenä. Selvää on, että mielipiteet uudistuksen sisällöstä menevät jossain määrin kentällä ristiin. Ihme toki olisikin, jos kaikista asioista teollisuudesta ympäristöjärjestöihin oltaisiin samaa mieltä.

Suomi puhtaaksi päivässä !

Tänään Helsingissä pidettiin tilaisuus, joka ei jättänyt ketään meistä läsnäolijoista kylmäksi. Järjestäjänä oli Suomi Puhtaaksi Päiväksi- ympäristökampanja. Kampanja haastaa meidät kaikki suomalaiset mukaan Suomen kaikkien aikojen suurimpiin ympäristötalkoisiin, joiden tarkoituksena on siivota koko Suomi 6.5. Tempaus on osa maailmanlaajuista liikettä Let`s do it. Kampanja on toteutettu jo useassa Euroopan maassa, viimeksi Sloveniassa.

Asian takana täällä meillä on joukko nuoria ympäristötietoisia ihmisiä, ympäristöministeriös ja Tampereen kaupunki. Jo nyt kampanjan takana on runsaasti myös muita valtion viranomaisia, kuntia, järjestöjä ja yksityisiä kansalaisia. Kampanja kokoaa kaikki kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt, viranomaiset, opiskelijat, koululaiset ja yksityiset kansalaiset talkoisiin toukokuun 6. päivä.

Tämän päivän tilaisuudessa kuultiin tasavallan presidentti Tarja Halosen haaste. Hän on kampanjan suojelija. Paikalla oli viihdemaailman henkilöitä TV:stä tuttua Munamiestä myöten.

Ympäristöministeriössä olemme ottaneet haasteen vakavasti. Puhdas luonto on ollut meidän suomalaisten brändi, mutta kuva tarkemmin katseltuna katukuvaa, puistoja ja teiden varsia, ei ole kovin puhdas. On tosiaankin suoran toiminnan aika. Ajatuksena on, että me ympäristöministeriöläisetkin lähdemme talkoisiin. Varmasti Helsingistä löytyy sopiva nurkka siivottavaksemme. Aiomme haastaa tähän työhön muutkin ministeriöt ja alaisen hallinnon maakunnissa.

LUONNONTILAISTEN SOIDEN KOHTALO PUHUTTAA

Suostrategiassa päädyttiin esittämään uuden ohjelman laatimista luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden kartoittamiseksi ja suojelemiseksi. Ehdotus on sinänsä arvokas ja kunnianhimoinen, mutta ohittaa kansalaisilta tulevan kovenevan kritiikin luonnontilaisten soiden häviämisestä ja toisaalta keskustelun turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Uuden suojeluohjelman laatiminen kun vie joka tapauksessa aina oman aikansa. Suostrategia katsoo tulevaisuuteen, kun taas mökkirantojensa tilasta huolestuneet kansalaiset haluaisivat ratkaisuja tässä ja nyt.

Arvokkaiden soiden määrä väistämättä jatkuvasti Suomessa vähenee, sillä aluehallintovirastojen ympäristölupamenettelyssä on vireillä ja tulee koko ajan vireille kymmenittäin uusia hakemuksia soiden ottamiseksi turvatuotantoon. Osa hakemusten kohteena olevista soista on luontoarvoiltaan erittäin hienoja kohteita.

Valtioneuvosto linjasi jo kaksi vuotta sitten hyväksyessään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ettei luonnontilaisia soita tulisi enää varata turvetuotantoon, koska ojitettujakin soita on runsaasti tarjolla. Alueidenkäyttötavoitteet ovat kunta- ja maakuntatason kaavoituksen ohjeena ja ne vaikuttavat ajan myötä, kun uusia kaavoja laaditaan. Alueidenkäyttötavoitteissakin katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.

Ympäristöministeriössä on pyritty aikaan saamaan myös nopeita ratkaisuja. Tästä syystä turvetuottajien kanssa on viime aikoina neuvoteltu. Tavoitteena on, että yritykset vapaaehtoisesti vaihtaisivat jo luvituksen piirissä olevia arvokkaita suokohteita valtion tarjoamiin muihin, turvetuotantoon sopiviin kohteisiin. Ministeri Paula Lehtomäki on ollut asiassa aktiivinen ja turvetuottajienkin puolella on lämmetty ajatukselle. Vapaaehtoinen tie on käytännössä ainoa mahdollinen, mikäli halutaan, että turveyhtiöt peruvat tekemiään lupahakemuksia tai vaihtavat omistamiaan soita johonkin toiseen kohteeseen.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan menossa myös sekä ympäristönsuojelulain että luonnonsuojelulain uudistamistarpeiden kartoitus. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten voimassa oleva lainsäädännön keinoin arvokkaita suokohteita voidaan säilyttää luonnontilaisina sekä lainsäädännön mahdolliset uudistamistarpeet.

VIHERTALOUS JA KAMREERIHENKI

Vihreä talous keskusteluttaa tänä päivänä niin taloustietelijöitä, ympäristötutkijoita, kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:ta ja taloudellisen yhteistyön järjestöä OECD:tä, politiikkoja ja hallintoa. Monet maat näkevät talouden viherryttämisen lähes ainoana mahdollisuutena turvata kansalaisilleen hyvinvointia ja talouden kasvua.

Suomen vihreän talouden raportti on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Suomi on asukasta kohti laskettuna luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista. Reportin mukaan tavoitteena on, että Suomessa pystytään jatkossa perinteisen sellu- ja pepariteollisuuden rinnalle kehittämään puusta mm. nanoteknologian avulla uutta osaamista ja työtä. Raportissa on käsitelty laajasti myös Suomen vesi- ja mineraalivaroja. Punaisena lankana on, että Suomessakin luonnonvarojen tuhlaus lopetetaan. Sen sijaan luonnonvaroja kierrätetään ja käytetään uudestaan ja pyritään nostamaan jalostusastetta. Tavoitteena on myös, että suomalaisesta luonnonvara-alan osaamisesta kuten puhtaan tuotannon mahdollistavasta ympäristöteknologiasta tulisi entistä vahvempi vientituote. Raportin laativat kolme ministeriötä, maa- ja metsätalous- , työ- ja elinkeino- ja ympäristöministeriö yhdessä.

Raportissa ehdotetaan myös luonnonvara-asioiden parempaa koordinaatiota. Uutta luonnonvaraministeriötä ei ehdoteta perustettavaksi, mutta raportissa toivotaan, että luonnonvara-asioita hoitavat ministeriöt tekisivät tiivistä yhteistyötä. Myös pääministerille valtiokonsernin johtajana haluttaisiin vahvempi rooli. Tähän liittyen on pitkään pidetty esillä ajatusta siitä, että pääministerin johtama talousneuvosto muutettaisiin talous- ja luonnonvaraneuvostoksi. Se kuitenkin edellyttäisi valtiovarainministeriö- ja työmarkkinajärjestövetoisen nykyisen talousneuvoston kokoonpanoon muutoksia.

Kansanedustajat ovat lukeneet raporttia "Älykäs ja kestävä luonnonvaratalous" kiinnostuneina. Kysymys, joka esitetään, kuuluu, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Juuri muuta vastausta vaalikauden tässä vaiheessa ei voi antaa kuin sen, että kaikki riippuu seuraavasta hallituksesta ja sen ohjelmasta.

Toivottavasti nyt valtiontaloudessa vahvasti vallalla oleva "kamreerihenki" ja jatkuva keskustelu julkisen velan pienentämisestä ei kokonaan halvaannuta julkisen sektorin mahdollisuuksia olla edesauttamassa talouden ja työllisyyden uusia avauksia. Voi hyvin olettaa, että vihreän talouden eteenpäinvienti edellyttää niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta myös satsauksia.

VIHDOINKIN EDISTYSTÄ

Paljon kiistoja ja hämminkiä aiheuttanut vuodelta 2004 oleva asetus haja-asutusalueiden talousvesien käsittelystä eli lyhyesti hajajätevesiasetus kumotaan ja asiaa koskevat säännökset sisällytetään ympäristönsuojelulakiin. Samalla säännökset muuttuvat niin, että haja-asutusalueiden kiinteistön omistajat voivat tehostaa kiinteistöjensä jätevesien käsittelyä kohtuukustannuksin ja toimivalla tekniikalla. Tätä mieltä on eduskunnan ympäristövaliokunta, joka tänään julkisti asiaa koskevan mietintönsä.

Asian takana on poikkeuksellisen kuuma keskustelu, perustuslakivaliokunnan lausunto nykyisen asetuksen perustuslain vastaisuudesta ja sitä seurannut ympäristövaliokunnan ja ympäristöministeriön tiivis yhteistyö paremman säännöstön aikaansaamiseksi.

Pian täysistuntokäsittelyyn lähtevän lakiesityksen mukaan 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan lain velvoitteista. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus hakea kunnalta poikkeusta lain määräyksistä sosiaalisen suoritusesteen vuoksi.

Nykyisen asetuksen lievemmistä määräyksistä tulee ensi sijainen jätevesien käsittelyn tehostamisen toimeenpanotapa. Nykyisen asetuksen sisältämät tiukemmat vaatimukset voivat koskeva kiinteistön omistajaa, jos kunta päättää ottaa ne käyttöön ns. aroilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla antamalla omat ympäristönsuojelumääräykset.. Sekä valiokunnan jäsenet että me täällä ministeriössä uskomme, että monessa tapauksessa kiinteistöllä olevat sakokaivot ja parannettu maaperäkäsittely riittävät täyttämään lain puhdistusvaatimukset. Kiinteistöt eroavat joka tapauksessa toisistaan. Mitään ehdotonta standardiratkaisua ei ole, joka sopisi kaikille. Tarvitaan kiinteistökohtaista neuvontaa ja kuntien toimintaa tukevaa ohjeistusta.

Täällä ministeriössä valmistaudumme nyt kumoamaan vanhan jätevesiasetuksen ja laatimaan kuntia koskevat uudet ohjeet. Jätevesien kiinteistökohtainen neuvonta on saamassa sekä viime vuoden lisätalousarviossa ja että tämän vuoden varsinaisessa budjetissa rahaa. Kahden miljoonan raha tuskin vielä riittää, mutta sillä päästään hyvään alkuun.

On laskettu, että hajajätevesimääräykset koskevat n. 300 000 vakituisessa käytössä olevaa kiinteistöä. Osa n iistä vapautuu edellä mainitun ikäpykälän nojalla velvoitteista. Selvää lienee myös, että vain murto-osaan kiinteistöistä tarvitaan kallis, tehdasvalmisteinen putsari. Suurin osa kiinteistönomistajista selviää olennaisesti pienemmillä kustannuksilla.

Kaiken jälkeen voi vain todeta, että vihdoinkin edistystä.

Kemijoki oy:n allassuunnitelmasta:

Hankkeen Natura-vaikutukset arvioitava

Kemijoki Oy on tänään julkistanut selvityksensä Kemijoen yläjuoksulle rakennettavasta monitoimialtaasta. http://www.kemijoki.fi/Kemijoki/kemijokiwww.nsf/sp?open&cid=ContentCB50F&size= Yhtiö on tehnyt työnsä Lapin maakuntaliiton pyynnöstä ja tavoitteena siinä on, että ns. Vuotoksen allasalueelle Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueelle suunnitellaan rakennettavaksi allas.

Suunnittelun kohteena olevan alueen ydinosa, Kemihaaran suot, kuuluvat Natura-suojelualueverkostoon. Mikäli yhtiön suunnitelma etenee, seuraavaksi olisi laadittava luonnonsuojelulain mukainen arvio hankkeen ja sen toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista Natura-verkostoon. Tällaista lain edellyttämää arviota yhtiön tänään julkistamaan selvitykseen ei näytä sisältyvän.

LAKI JA ASETUKSET

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan joulukuinen kannanotto siitä, että kuusi sitten voimaan tullut haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskeva asetus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lain tasolle, on kirvoittanut vilkkaan keskustelun. Nyt kysytään, valvotaanko Suomessa riittävästi asetusten perustuslain mukaisuutta.

Lyhyt vastaus on, että ei valvota, mutta aikaisempaan verrattuna kyllä paremmin. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa asetuksen antamisvallalle annettiin aikaisempaa täsmällisemmät rajat.

Suomessa lakien perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kysymys on etukäteisvalvonnasta. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä valiokunta ottaa kantaa lain perustuslain mukaisuuteen, mikäli siltä pyydetään lausuntoa asiassa. Tämä tilanne ei ole Suomessa muuttunut. Edelleenkään meillä ei ole saanut kannatusta erityisen valtiosääntötuomioistuimen perustaminen säädösten lainmukaisuuden vahtijaksi.

Hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että ministeriössä säädösvalmistelun yhteydessä valmisteilla olevien niin lakiesitysten kuin asetusluonnosten perustuslain mukaisuus tarkastetaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa haluttiin täsmentää asetuksen antamisvaltaa. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan mm: "

Asetuksenantovaltaa ja lainsäädäntövallan siirtämistä eli delegointia koskeva perustuslaintasoinen sääntely on näiden asioiden periaatteelliseen merkitykseen verrattuna puutteellista ja epäajanmukaista. Nykyistä oikeustilaa voidaan arvostella myös oikeusvaltiollisten periaatteiden näkökulmasta. Perustuslaissa tulisikin olla nykyistä selkeämmät säännökset lainsäädäntövallan delegoinnista ja asetuksenantovallasta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat säännökset muun ohella asetuksenantovallan käyttäjistä, asetuksenantovallan aineellisista rajoista sekä siitä, millaisilla edellytyksillä valtaa antaa yleisiä oikeussääntöjä voidaan osoittaa ministeriötä alemmille viranomaisille. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla, että eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa voidaan delegoida vain lailla ja delegoitua lainsäädäntövaltaa käyttää pääsääntöisesti parlamentaarisessa vastuussa oleva valtioneuvosto." Perustuslain 80§:ssä, jossa asetuksen antovaltuudesta säädetään, todetaan, että lailla on säädettävä mm. yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perustasta.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen perustuslain tulkinnat ovatkin tiukentuneet silloin, kun on ollut kysymys kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jätevesiasetuksen antaminen perustui ennen uuden perustuslain voimaantuloa säädettyyn ympäristönsuojelulakiin. Asetusta valmisteli työryhmä, joka teki yksimielisen esityksen. Valmistelussa oli mukana virkamiehiä ja keskeisten etujärjestöjen edustajia. Valtioneuvostossa asetus hyväksyttiin niin ikään yksimielisesti. Asetuksen perustuslain mukaisuus ei nähtävästi tuolloin antanut aihetta keskusteluun. Toisaalta ympäristölainsäädäntöön on aina kuulunut alan luonteen vuoksi paljon teknisiä ja luonnontieteellisiä raja-arvoja , joiden säätäminen asetustasolla on ollut perusteltua. Osin tähän kehitykseen ovat johtaneet myös EU:n ympäristön suojelun normit.

Tätä taustaa vasten ei liene uutinen, että perustuslakivaliokunnan jätevesiasetuksen kohdalla ottama tulkinta yllätti ympäristöministeriön. Samalla se kuitenkin avasi mahdollisuuden jätevesiasetuksen keskeisten säännösten kohtuullistamiselle ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan päätelmät selvinnevät parin viikon kuluttua.