Vaalikauden viimeiset viikot ovat menossa. Enää ministeriön väki ei päivystä eduskunnan valiokuntien käytävillä. Luulisi, että lainsäädäntötyö on seisahtunut, mutta se on harhaluulo. Eduskunnan hyväksymien lakien toimeenpanosta on huolehdittava ja varauduttava tietenkin tulevaan vaalikauteen. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten ympäristöministeriö järjesti pari päivää sitten laajan keskustelu- ja kuulemistilaisuuden sidosryhmille ympäristönsuojelulain uudistamisesta.
Ympäristönsuojelulaki on olut voimassa runsaat kymmenen vuotta. Lakiin on tehty lukuisia muutoksia, josta syystä mm. eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että laista on tullut kokonaisuutena hyvin vaikeaselkoinen, suorastaan sekava. Valiokunta on edellyttänyt, että lain rakenne ja systematiikka tulisi kokonaisuudessaan uudistaa.
Valtioneuvosto puolestaan on pari vuotta sitten hyväksymässään toimintaohjelmassa asettanut tavoitteeksi vähentää yritysten hallinnollista taakkaa 25 %:lla. Tähän tavoitteeseen tulisi pyrkiä mm. ympäristölupamenettelyjä ja käsittelyä tehostamalla.
Valtion tuottavuusohjelma vuosille 2005 - 2015 puolestaan vähentää myös ympäristölupia käsittelevien virkamiesten lukumäärää. Valtion viranomaisen myöntämät ympäristöluvat käsitellään neljässä eri puolilla maata sijaitsevassa aluehallintovirastossa. Myös kunnissa käsitellään vuosittain satoja ympäristölupia sekä ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoituksia.
Ympäristönsuojelulain uudistamista on pohjustettu ministeriön ja aluehallinnon yhteisessä työryhmässä, jonka määräaika päättyy ensi kuun lopussa. Uusia pykäläehdotuksia työryhmältä ei ole tarjolla, vaan vasta linjauksia ja keskustelun avauksia, millainen ympäristönsuojelulaki tarvitaan 2010-luvulla. Työn aikana on teetetty lukuisia selvityksiä mm. siitä, missä määrin ympäristönsuojelun painotuksia voidaan siirtää ennakollisesta hyväksymismenettelystä valvonnan varaan ja missä määrin voidaan vähentää hallinnollista taakkaa. Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa EU:n maissa, lupakynnys ulottuu melko vähäisiäkin ympäristöhaittoja aiheuttaviin toimintoihin. Euroopan unioni puolestaan on keskittynyt suurempien teollisuuslaitosten luvituksen sääntelyyn. Parhaillaan meillä on toimeenpantava EU:n uusi teollisuuspäästödirektiivi., joka korvaa 1990-luvulta voimassa olleen IPPC-derektiivin.
Alustavissa linjauksissaan työryhmä haluaisi arvioida luvan tarpeen ja toimivallan perusteet uudestaan. Tämän mukaan meillä olisi jatkossa täyden luvan laitoksia, yksinkertaisen lupamenettelyn laitoksia, laitoksia, joilta edellytetään rekisteröitymistä ja toiminnat, joista riittää ilmoitus. Täyden luvan laitoksia olisivat ennen muuta EU:n direktiiveillään säätelemät suuret teollisuuslaitokset . Ympäristövaikutuksiltaan vähemmän haitalliset olisivat yksinkertaisen lupamenettelyn piirissä. Osa luvista korvattaisiin rekisteröimismenettelyllä., osa ilmoitusmenettelyllä.
Ympäristösuojelun tasosta ei haluta eikä työryhmän mielestä tarvitsekaan tinkiä, vaikka lupajärjestelmää yksinkertaistetaan. Myös kansalaisten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista pidetään tärkeänä. Sähköistä lupakäsittelyä halutaan kehittää sekä lieventää lupaehtojen tarkistamista ja muuttamista koskevia määräyksiä.
Lopullisen kannan ympäristönsuojelulain uudistamisen tarpeellisuudesta sanoo seuraavan hallitus ja tuleva ympäristöministeri. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella lain uudistamista pidetään tarpeellisena ja kiireellisenä. Selvää on, että mielipiteet uudistuksen sisällöstä menevät jossain määrin kentällä ristiin. Ihme toki olisikin, jos kaikista asioista teollisuudesta ympäristöjärjestöihin oltaisiin samaa mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti