Arktinen neuvosto hyväksyi eilisessä Kiirunan kokouksessaan Kiinan,
Intian ja Japanin sekä Singaporen Arktisen neuvoston tarkkailijajäseniksi.
Euroopan unionillekin ovea raotettiin, mutta tarkkailijajäsenyys edellyttää
vielä lisäkeskusteluja.
Aasian maiden tulo Arktisen
neuvoston tarkkailijoiksi vahvistaa Arktisen neuvoston asemaa ja painoarvoa.
Aasian kehittyvät maat ovat kiinnostuneet sulavien jäätiköiden alta
paljastuvista luonnonvaroista ja uusista merireiteistä. Mutta arktiset maat
odottavat myös niiltä enemmän: osallistumista ja panostusta tutkimukseen sekä sitä, että ne vähentävät saasteitaan, jotka nyt
kulkeutuvat ilman ja merien kautta arktisille alueille.
Arktisen neuvoston
toiminnassa ympäristöasiat ovat olleet alusta lähtien keskeisellä sijalla.
Parhaillaankin ympäristöntilaa seurataan useassa neuvoston alaisessa
työryhmässä. Sitä mukaa kun kiinnostus arktisiin luonnonvaroihin on kasvanut,
on välistä tullut tunne, että Arktinen neuvosto on jäänyt laatimaan
ympäristöselvityksiään, kun talous kulkee omia latujaan.
Kiirunan kokouksen päätelmiä lukiessa
tuli tunne, että taloudesta ja ympäristönsuojelusta puhutaan nyt vihdoinkin
samassa pöydässä., ja pöydän ympärillä istuvat valtioiden korkeat päättäjiä ja
pohjoisten alueiden alkuperäiset asukkaat.
Ulkoministerien
julkilausumassa korostetaan luonnonvarojen
kestävää hyödyntämistä. Arktinen neuvosto astui taas askeleen eteenpäin
ympäristöriskien hallinnassa, kun maat allekirjoittivat öljytorjuntaa koskevan
sopimuksen. Valtioiden ja myös
ministerien rinnalla istuvien alkuperäiskansojen mielessä talouden uudet mahdollisuudet näyttävät kuitenkin olevan
päällimmäisenä.
Ilmastomuutos etenee joka
tapaiksessa kaiken aikaa ja arktisilla alueilla se tarkoittaa, että ilmasto
lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin muualla. Niin ilmaston lämpeneminen kuin
talous ovat globaaleja kysymyksiä. Lähi vuosina nähdään, miten Arktinen
neuvosto kykenee toisaalta suojelemaan arktista luontoa ja antamaan tilaa
luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti