"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on
tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton
puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla.
Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden
pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta
ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.
Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet
kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.
Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan
tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli
erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen
pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta
päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja
edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista
toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun
tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten
tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.
Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille
nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen
vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko
niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan
virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on
pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme
oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?
Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa
toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.
Rouva Pokan aihe ei ole uusi. Jo 1700 luvulla Turun akatemian maisterinväitöksissä Suomen Turus Pietari Kalmin (ja kumppanit johdolla) annettiin hyvää tietoa ulos miten kirkkoherrat alueillaan voivat neuvoa kruunun alamaisia rakentamaan terveellisemmin.
VastaaPoistaEsim. talo tulisi olla naveton eli läävän yläpuolelle rinteessä eikä päinvastoin jne.
Rakennusalaa on kautta aikain riivannut kiireen tuntu varsinkin Suomessa, "Nyt on kiire...." En tiedä paljonko rahaa pitäisi suorittaa tekijälle kiireettömyydestä ? Onko kukaan laskenut ?
Työterveyslääkäri Esa Ruohola; Suomen tapahistorian ajattelija
Tuoreessa Turun Sanomassa 14.5.14 on esimerkillinen tapausselostus Suomen Turust, mitä mainitsemani kiire aiheuttaa.
VastaaPoistaOlenkin vähän ajatellut aina että jos projekti valmistuu etuajassa niin mikä lienee lopullinen hinta. Toki en kannata Eurajoen tyyliä missä ydinvoimalan rakennusprojekti saattaa haastaa Iisakin kirkonkin - ajassa.
Esa Ruohola, työterveyslääkäri