EVÄITÄ

Kuntien ympäristönsuojelusta vastaavat virkamiehet pitävät vuotuisia neuvottelupäiviään tänään ja huomenna Lammilla. Pistäydyin heidän seminaarissa aamulla kertomassa ympäristöministeriön ajankohtaiset kuulumiset.

Kuntien ympäristövirkamiehet ovat kotikunnissaan paljon vartijoina. Monessa pikkukunnassa on vain yksi ympäristösihteeri, joten keskustelua kollegojen kanssa arvostetaan. Lammille olikin kokoontunut toistasataapäinen joukko naisia ja miehiä.

Sain tukun evästyksiä kotimatkalle:Ympäristöministeriön kannattaa satsata myös KuntaMetsoon. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman toteuttamiseen kuntien omistamilla mailla . Hiilineutraalit kunnat on pienessä mittakaavassa hieno hanke ja osoittaa, miten kunnat voivat säästää energiaa ja vähentää ilman päästöjä.

Sain myös kuulla useammasta suusta, miten paljon eri kunnissa maan kaikilla kulmilla on satsattu kiinteistökohtaiseen neuvontaan haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanossa.

"Notta on se hyvä, että asetusta ei kumota , sanoi Etelä-Pohjanmaan maaseutukunnasssa työskentelevä ympäristösihteeri. Tämä mies kertoi, että heidän neuvonnassaan kalliit tehdasvalmisteiset putsasrit ovat olleet viimeinen vaihto-ehto, kun halvempien vaihtoehtojen käyttö on ensin selvitetty.

HOMMA HANSKASSA

Ympäristöministeriön aluehallinnon ja kuntien perinteinen alueellinen neuvottelupäivä pidettiin eilen Saariselällä Inarissa. Ympäristöministeriön aluehallintoviranomainen eli Lapin ELY-keskus oli järjestänyt asiapitoisen istunnon, johon osallistui rakennusvalvonnan viranhaltijoita ja kuntien luottamusjohtoa kaikista Lapin 21 kunnasta. Paikalla oli puolentoista sataa ympäristöministeriön ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista kiinnostunutta naista ja miestä.

Päivän aikana kuultiin mm. Lapin ELY:keskuksen vesiasioiden tarkastajan harvinaisen selkokielinen esityksen hajavesijäteasetuksen toimeenpanosta Lapissa. Lapin ympäristökeskuksen aloittamana ja ELY:keskuksen jatkamana ympäristövirkamiehet ovat järjestäneet hajajätevesiasioiden neuvontaa kaikissa Lapin kunnissa ja kartoittaneet kuntakohtaisesti asetuksen toimeenpanon vaiheen.

Lappilaisten mielestä asetuksen toimeenpanoa on eniten vaikeuttanut julkisuudessa jatkuvasti käyty keskustelu, josko asetus kuitenkin kumottaisiin. Lapin ELY:n käsitys on, että yli 90 prosentissa asetuksen piirissä olevista lappilaisten kiinteistöistä uudet määräykset saadaan kuntoon maaperäkäsittelyllä. Kalliita tehdasvalmisteisia laitteita tarvitaan vain poikkeustapauksessa.

Lapissa toimenpiteitä tarvitaan n. 14 000 pysyvästi asutulla kiinteistöllä, joista n. 1000 on asiansa jo hoitanut kuntoon. Lisäksi toimia tarvitaan noin 6000 vapaa-ajankiinteistöllä, joista noin 400 on hoitanut asetuksen edellyttämän jätevesien käsittelyn tehostamisen..Hallituksen viime viikolla tekemä päätös yli 68 vuotta täyttäneiden vapauttamisesta asetuksen määräyksistä, pudottaa Lapin lukuja usealla tuhannella. Tästä ei ole vielä käytettävissä tietoja.

Lappilaisvirkamiesten mielestä harvan asutuilla alueilla kuten Lapissa kuntien olisi nopeasti saatettava voimaan ympäristömääräykset, joilla jätevesien käsittelyn tehostaminen voidaan hoitaa asetuksen sallimilla lievemmillä määräyksillä. Ministeriö sai moitteita siitä , ettei se ole tarpeeksi selkokielellä ohjeistanut kuntia antamaan näitä määräyksiä.. Vieläkään ei tosin ole myöhäistä, sanottiin.

Lapissa homma tuntui olevan hanskassa. Eivätkä hanskat olleet hukassa.

VIELÄKIN JÄTEVESISTÄ

Tänään ympäristöministeri Paula Lehtomäki tuo valtioneuvostoon ympäristösuojelulain muutoksen, jolla ikäihmiset vapautetaan asetuksen velvoitteista. Laissa ehdotettu 68 vuoden ikä tuli oikeusministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Naapuriministeriön perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että ikäihmisiä voidaan kohdella eri tavalla, jos siitä lailla säädetään. Muutoin lainmuutoksella täsmennetään niitä tapauksia, joissa kunnan päätöksellä asetuksen määräyksistä voidaan poiketa.

Syksyn aikana on lehtien palstoilla kiivaasti keskusteltu siitä, johdettiinko vuonna 2003 asetuksen antanut ympäristöministeri Jan Erik Enestam harhaan.

Perusasiasta eli siitä, että asetuksella velvoitetaan viemäriverkkojen ulkopuolella olevat kiinteistöt tehostamaan jätevesien käsittelyä, tuskin kenelläkään asetuksen laatijoilla tai hyväksyjällä oli epäselvyyttä. Kustannukset arvioitiin nykytietämykseen verrattuna selvästi alakanttiin. Tähän saattaa olla syynä se, että jätevesien käsittelyn tehostamisen uskottiin pääasiassa tapahtuvan maapuhdistamo/imeytyskenttä ratkaisuilla. 2000-luvun alkupuolella ei myöskään voinut olla käsitystä siitä, kuinka näyttävästi tehdasvalmisteisten laitteiden valmistajat kampanjoivat omia , huomattavasti maapuhdistamoa kalliimpia laitteitaan. 10 000 euroa maksava tehdasvalmisteinen laite ei todellakaan ole asetuksen ykkösvaihtoehto, vaan jokainen kiinteistönomistaja valitsee omiin olosuhteisiin parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman puhdistustavan. Virkamiehet eivät johtaneet ministeriä tahallaan harhaan, niin kuin nyt väitetään.

Sen sijaan asetuksen täytäntöönpanosta ei huolehdittu kunnolla. Kun tehostettu jäteveden käsittely koskee noin miljoonaa suomalaista ja satoja tuhansia kiinteistöjä, asetuksen tueksi olisi tarvittu jo alun alkaen kiinteistökohtaista neuvontaa ja kuntien ohjeistamista. Nyt eduskunnan antamalla määrärahalla kiinteistökohtainen neuvontaa päästään kunnolla aloittamaan. Kuntien päätöksenteon tueksi valmistui vuoden alussa opas.

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tehostamalla ei pelasteta Itämerta, mutta omien lähivesien kunnolle toimenpiteillä on merkitystä.

METSÄHALLITUS ALOITTI YT-MENETTELYN

Samalla kellonlyömällä, kun hallitus julkisti ehdotuksensa ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi, metsähallitus ilmoitti aloittavansa YT-neuvottelut, koska budjetti leikkaa metsähallituksen luontopalveluiden rahoitusta kolmella miljoonalla eurolla. Niistä kaksi miinusmiljoonaa on ympäristöministeriön ja yksi maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Menojen leikkauksilla hallitus tasapainottaa budjettiaan. Kun uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen ehdotetaan lisää rahaa, joltakin toiselta momentilta sitä leikataan. Ympäristöministeriön osalta hallitus kohdisti vähennyksen metsähallituksen toimintamenoihin.

Metsähallituksen mielestä rahoituksessa syntynyt aukko edellyttää noin 60 henkilötyövuoden vähentämistä luontopalveluista.

Hallitus ehdotus ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioksi on vain ehdotus. Lopullinen sanan siitä sanoo eduskunta. Nähtävästi liikelaitoksessakin osataan ynnätä nämä asiat yhteen. Kiireesti aloitetulla yt-menettelyllä haluttanee vaikuttaa kansanedustajien päätöksentekoon.

Leikkaukset ovat epäilemättä kova pala metsähallituksen luontopalveluille. Kun metsähallitus koko konsernilla menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, kysymys, joka liikelaitokselle usein lähi päivinä esitetään, tulee olemaan, eikö luontopalveluiden henkilöstölle löytyisi järkevää tekemistä laitoksen liiketoimintojen puolelta..

Metsähallituksessa huolestuttiin

Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys on julkinen vasta ensi viikolla, kun se annetaan eduskunnalle. Tästä huolimatta keskustelu julkisuudessa olleiden budjettiesityksen yksityiskohdista käy jo kiivaana.

Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön pääluokkaan metsähallituksen momentille sisältyvät leikkaukset herättävät ahdistusta metsähallituksen luontopalveluissa ja sen henkilökunnassa. Siellä ollaan virittelemässä jo irtisanomispuheita.

Budjettiesityksen leikkaukset johtuvat siitä, että talousarvioon esitetyt lisärahat uusiutuvan energian tuesta ja eräistä liikenneinvestoinneista rahoitetaan kohdentamalla budjetin sisällä menoja uudelleen. Kaikki ministeriöt osallistuvat näihin säästötalkoisiin. Ympäristöministeriön osalle tästä paketista koitui 2 miljoonan euron lisäleikkaus, jonka valtiovarainministeriö kohdisti metsähallituksen toimintaan. Tämän lisäksi kaikkien ministeriöiden toimintamenoja leikataan tämän vuoden tapaan myös ensi vuonna.

Ympäristöministeriö on pyytänyt metsähallituksen selvitystä laitoksen ja sen luontopalveluiden tämän hetken henkilöstötilanteesta ja sen kehityksestä. Selvitysten jälkeen taloustilannetta on tarkoitus käsitellä yhteisessä neuvottelussa.

KESÄN KUUMIN YMPÄRISTÖASIA

Hajajätevesiasetus on puhuttanut koko kuuman kesän ajan. Sen jälkeen kun TM Rakennusmaailma julkisti ensimmäiset tulokset sen suorittamasta pienpuhdistamovertailusta, tänne ministeriöönkin on riittänyt asiaan perään kyselijöitä..

Yksikään Rakennusmaailman testaamista puhdistamoista ei selvinnyt testistä puhtain paperein. Kysymys on toki osatuloksista, sillä testi jatkuu edelleen, jotta saadaan tietoa, miten laitteet toimivat kokonaisuudessaan testivuoden aikana.

Hajajätevesiasetusta säädettäessä 2000 –luvun alussa ympäristöviranomaisilla oli käsitys, että laitevalmistajat pystyvät täyttämään asetuksen tiukat fosforin ja typen poistovaatimukset. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan 2000-luvun alussa testattiin maasuodattamoja, joiden puhdistuskyky riitti täyttämään asetuksen vaatimukset. Tehdasvalmisteisten laitteiden tekniikan uskottiin kehittyvän niin, että tavoitteet saavutetaan. Jää miettimään, miksi kustannuksiltaan edullinen jätevesien puhdistusmenetelmä, maaperäkäsittely, on jäänyt viime vuosien keskustelussa täysin tehdasvalmisteisten laitteiden varjoon.

Hajakiinteistön omistajaa kiinnostaa ennen muuta, onko laite, jonka hän hankkii laillinen ja toimiiko se kunnolla. Tämä kiinnostaa myös ministeriötä. Olemmekin kutsumassa laitevalmistajat kertomaan oman kantansa laitteiden toimivuudesta ja puhdistuskyvystä.

Hajajätevesiasetuksen mukaan kiinteistönomistajalla on vapaat kädet päättää, minkä menetelmän hän jätevesien käsittelyyn valitsee. Toivottavasti ympäristöministeriön tämän syksyn aikana yhteistyössä järjestöjen kanssa käynnistämä kiinteistökohtainen neuvonta auttaa asukkaita valitsemaan omaan kiinteistöönsä parhaiten sopivan ja kustannustehokkaimman ratkaisun.

Itämeren lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua

Tornionjoelta on kesän aikana kuulunut huolestuttavia uutisia: lohta on noussut ennätysmäisen vähän jokeen ja uhanalainen meritaimen on lähes hävinnyt. Vaellussiiankin määrä on rajusti pienentynyt ja siian koko kutistuu kuin pyy maailmalopun edellä. Myös ammattikalastajien saaliit Itämeressä ovat pudonneet murto-osaan takavuosista.

Suomen ja Ruotsin välillä neuvoteltu Tornionjoen uusi rajajokisopimus ja kalastussääntö aikaistavat lohen kalastusta entisestään. Säännön on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Suotta säännöstä ei ole sanottu, että ainoa, joka neuvotteluissa ei pärjännyt, oli Itämeren villi lohi.

Kansainvälinen eri maiden tutkijoista koostuva Merentutkimusneuvosto (ICES) on jo pitkään ehdottanut Itämeren lohen pyynnin tuntuvaa rajoittamista kalakantojen heikon tilan vuoksi. Itämeren valtiot ja EU, joka neuvottelee jäsenmaittensa puolesta kalastuskiintiöistä, eivät ole suosituksista piitanneet. Paitsi laillisen myös laittoman lohenpyynnin sallitaan jatkuvan Itämeren altaalla.

Itämeren lohen huonosta tilasta kärsivät kaikki: ammattikalastajat, paikalliset asukkaat ja kalaturistit. Itämeren villi lohi tarvitsee lain suojaa ja suojelua.