ALUEHALLINNOSSA SATSATTAVA HENKILÖSTÖN JAKSAMISEEN

Yli puolet aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstö-kyselyyn vastanneista kertoo työmääränsä kasvaneen ja jaksamisensa huonontuneen aluehallinnon uudistuksen seurauksena.. Lähes puolet vastaajista suhtautuu kielteisesti, neljännes myönteisesti ja neljännes neutraalisti koko aluehallinnon uudistukseen.

Muun muassa tällaisia tuloksia tuotti valtiovarainministeriön uusien aluehallintoviranomaisten henkilöstölle syyskuussa tekemä kysely. Kyselyyn vastasi 1659 henkilöä. AVIen vastausprosentti oli 32 ja ELYjen 35. Molempien viranomaisten

henkilöstön vastaukset olivat samansuuntaisia. Henkilöstö piti uudistuksessa hyvänä muun muassa sitä, että on tullut uusia työkavereita, toimintatapoja,

yhteistyömahdollisuuksia ja tekemisen meininkiä.

Aluehallintovirastot (AVit) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) aloittivat toimintansa 1.1.2010. Henkilöstön näkemyksiä uudistuksesta on nyt kysytty kolmesti; aiemmat kyselyt tehtiin uudistuksen valmisteluvaiheessa vuonna 2009. Tuoreimmassa kyselyssä henkilöstö pääsi kertomaan kokemuksiaan ensimmäisten toimintakuukausien aikaisista kokemuksistaan liittyen muutoksen johtamiseen, lähiesimiestyöhön, työyhteisön ilmapiiriin sekä henkilöstön jaksamiseen, tehtäviin ja osaamiseen.

Kyselyn tulokset eivät yllätä ketään valtion aluehallinnon yhteistyössä mukana olevaa. Meillä toteutettiin itsenäisyyden ajan suurin valtion aluehallinnon remontti pikavauhdilla vajaassa kahdessa vuodessa. Tähän nähden uudistuksen kohteena olleet virkamiehet ja –naiset näyttävät suhtautuvan tehtyyn muutokseen realistisesti ja jalat maassa.

Täällä keskushallinnossa tahtoo tulla vauhtisokeus alaisen hallinnon ohjaamisessa ja rakenteellisessa kehittämisessä. Jo nyt aluehallinnossa aiheesta moititaan, että uudistuksen myötä byrokratia ei vähentynyt vaan se lisääntyi.. Niin ELYt kuin AVIt tarvitsisivat hetken työrauhaa saadakseen rauhassa tehdä oikeita: asioita: palvella asiakkaitaan maakunnissa. Mikäli työtyytyväisyysluvut halutaan paremmiksi, tänä vuonna kannattaisi satsata henkilöstön jaksamiseen .

Eduskunnan linjausta odotellessa

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva ympäristöministeriön asetus on ollut voimassa jo kuuden vuoden ajan, mutta vasta tänä syksynä asiasta on noussut kova poliittinen keskustelu. Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun ministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsittelyyn ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla asetuksen sisältöä selkeytetään ja seniorikansalaiset saisivat kokonaan vapautuksen asetuksen määräyksistä. Eniten äänensä ovat saaneet kuuluville asian vastustajat ja jätevesien käsittelyn merkityksen vähättelijät.

Keskustelusta voisi tehdä sen johtopäätöksen, ettei jätevesien johtamisella ympäristöön olisi mitään haittavaikutuksia. Tällaiseen johtopäätökseen on varmasti useita syitä. Merkittäviä syitä lienevät olleet jätevesilaitteiden aktiiviset kaupittelijat ja laitepuhdistamoiden markkinointi ainoana vaihtoehtona. Tästä on aiheutunut kiinteistökohtaisia yli-investointeja. Lisäksi osa järjestelmistä on toiminut huonosti, kun asiakkaalle ei ole kerrottu laitteen todellisia ominaisuuksia eikä huoltotarvetta. Myös kuntien käytännöt ja tulkinnat asetuksen vaatimusten noudattamisesta ovat kirjavat. Kuntien teknisen toimen ja ympäristöviranhaltijat tarvitsevat lisää koulutusta. Kentällä tarvitaan myös tietoa pätevistä suunnittelijoista, joiden kokemusta tarvitaan, kun pitää arvioida, täyttääkö kiinteistön nykyinen järjestelmä asetuksen vaatimukset ja jos lisätoimia tarvitaan, mikä olisi kustannustehokkain tapa parantaa jätevesien käsittelyä kiinteistöllä.

Ympäristöministeriön syntinä on se, ettei kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja kuntien ohjaamiseen kiinnitetty alun alkaen riittävästi huomiot, vaikka asia koskee satoja tuhansia suomalaisia. Nyt neuvonta on saamassa rahaa myös valtion tulo- ja menoarviossa ja kuntia varten ministeriössä on laadittu ohjekirja.

On hyvä pitää mielessä, että kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on menestyksellä annettu monessa osassa maata jo usean vuoden ajan. Asialla ovat niin maakuntaliitot, yksittäiset kunnat, kuntayhtymät kuin järjestöt. Moni käytännön toimija onkin tainnut seurata viime aikoina käytyä keskustelua "huuli pyöreänä".

Jätevesiasetuksessa asetetut peruskäsittelyvaatimukset kiinteän aineen, fosforin ja typen osalta ovat tarkoitettu herkille alueille kuten pohjavesi- ja ranta-alueille. Pääosin haja-asutusalueilla pitäisi selvitä asetuksen lievemmillä määräyksillä. Tämä kuitenkin edellyttää, että kunta sallii lievempien määräysten käyttämisen omilla ympäristömääräyksillään.

Jätevesiasetusta ei ole säädetty pelkästään vesistöjen suojelemiseksi. Hyvällä jäteveden käsittelyllä huolehditaan omasta asuinviihtyvyydestä.

Jätevesiasiat ovat parhaillaan eduskunnan perustus- ja ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Kaiken kohun jälkeen on hyvä saada eduskunnan linjaus asiaan. Ympäristöministeriössä ollaan valmiita toimimaan eduskunnan tahdon mukaan.

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT JAETAAN?

Valtiovarainministeriön työryhmä on päätymässä esittämään metsähallituksen luontopalveluiden jakamista 15 ELY- ja 6 AVI-viraston kesken. Keskeneräinen työryhmän esitys vuoti perjantaina julkisuuteen, kun metsähallituksen toimitusjohtaja Jyrki Kangas otti kantaa asiaan perjantaina.

Metsähallituksen asemaa käsiteltiin vähän aikaa sitten hallituksen iltakoulussa. Siellä molemmat vastuuministerit, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki korostivat sitä, että valtion maa- ja vesiomaisuus ja niiden hallinto on säilytettävä yhtenä kokonaisuutena. VM:n mallissa metsähallituksen luontopalvelut ja viranomaistehtävät jaettaisiin eri aluevirastoille.

Nyt tosiaan odotetaan, että iltakoulussa sovittu ministeriryhmä kokoontuisi ja linjaisi asioita. Metsähallituksen henkilöstöllä on oikeus tietää, miten heidän työpaikkansa asiat on tarkoitus tulevaisuudessa järjestää.

Luonnonvaraselonteon valmistelu käynnissä

Hallitus aikoo tuoda joulukuussa luonnonvarapolitiikkaa koskevan selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Asiaa valmistelee työvoima- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa. Työtä johtaa ministeri Mauri Pekkarisen johtama hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä.

Luonnonvara-alalla on vaalikauden aikana tapahtunut paljon. Hallituksen piirissä on syntynyt tai valmisteilla nippu strategioita: luonnonvarastrategia, biotalousohjelma, suostrategia, mineraalistrategia, ruokaohjelma sekä vesienhoidon suunnitelmat. Selonteossa on tarkoitus linjata, mitä ja miten näitä ohjelmia ja strategioita on tarkoitus toteuttaa.

Suomi on tunnetusti luonnonvaroiltaan rikas maa. Meillä on metsiä, vettä ja maaperässä mineraaleja. Metsiä meillä on perinteisesti osattu sekä hyödyntää että suojella. Mineraalien osalta toimijat tulevat ulkomailta, kun alan kotimainen yritystoiminta hiipui takavuosina. Vesiosaamiseenkin satsataan. Monet uskovat, että vesiosaamisesta voi tulla maamme uusi menestystuote maailmalla.

Eduskunnan käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio sisältää mittavan tukipaketin uusiutuvan energian (tuulivoima, metsähake) hyödyntämiselle. On selvää, etä uusiutuvan energian tuotanto tulee maassamme kasvamaan nopeasti.

Samanaikaisesti maailmalla ja myös meillä käydään keskustelua maapallon ehtyvistä luonnonvaroista, ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Nyt ihmiskunta käyttää kolmanneksen enemmän kuin mitä luonto pystyy tuottamaan. Arvioiden mukaan vuonna 2050 tarvitaan 1,7 maapallon luonnonvarat ihmiskunnan kulutuksen tyydyttämiseen.

Suomen luonnonvaroja koskevassa keskustelussa tahtoo usein päällimmäiseksi nousta kysymys, miten Suomessa voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää entistä enemmän luonnonvaroja, kun pitäisi puhua enemmän siitä, miten suomalaisella osaamisella luonnonvaroja voitaisiin käyttää kestävästi ja miten tästä osaamisesta saisi Suomen brändin ja kasvavan vientialan.

JÄLKIHUOMAUTUS

Metsähallituksen toimintamallien muuttaminen ei nytkään taida olla läpihuutojuttu. Sellainen uutinen kuului maatalousministeriöstä, että vielä on tarkoitus eri hallituspuolueista kootussa ministriryhmässä miettiä asiaa. Seuraamme mielenkiinnolla tilannetta.

SITTENKIN UUDISTUS?

Metsähallituksen hallintoremontti on ollut koko vaalikauden esillä. Maa- ja metsätalousministeriö halusi muuttaa metsähallituksen osakeyhtiöksi. Ehdotuksella oli vankka tuki metsähallituksen joukoilta. Täällä ympäristöministeriössä metsähallituksen toimien yhtiöittämisen epäiltiin sopivan huonosti metsähallituksen viranomaistehtäviin, joista tärkeimpiä ovat valtion luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden hallinnointi ja hoito.

Keväällä maa- ja metsätalousministeriössä tehtiin 360 asteen käännös ja ryhdyttiin taas kannattamaan sitä, että metsähallitus säilyy nykyisenkaltaisena liikelaitoksena. Tämä malli sopii epäilemättä monelle, sillä metsähallituksen nykyisen hallinnon kanssa on totuttu elämään.

Valtion samoin kuin kuntien liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Lakiuudistuksen taustalla on komission jo vuonna 2007 Suomelle osoittama osittain kielteinen päätös, jossa komissio katsoi, että Tieliikelaitoksen valtion liikelaitoksena saama konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu ovat yhteisölainsäädännön vastaista kiellettyä valtiontukea. Käytännössä EU:n kanta tarkoittaa, että julkisen hallinnon liikelaitokset muutetaan yrityksiksi.

Viime keväänä hallitus antoikin eduskunnalle esityksen uudeksi valtion liikelaitoslaiksi, joka perustuu EU:n edellyttämälle kilpailuneutraliteettiperiaatteelle. Metsähallitus jätettiin uuden lain ulkopuolelle.

Pari viikkoa sitten hallitus käsitteli uudestaan metsähallituksen tulevaa asemaa. Ministerien käymän keskustelun pohjalta maa- ja metsätalousministeriö sai valtuudet valmistella yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa metsähallituksen uutta toimintamallia ja organisaatiota. Tarkoituksena on pitää valtion maa- ja vesiomaisuus valtion suorassa omistuksessa. Luontopalveluita samoin muin muitakin julkisia hallintotehtäviä hoidettaisiin virkatyönä niin kuin tälläkin hetkellä ja ministeriöitten ohjauksessa. Muutoin metsähallituksen tehtävät olisi tarkoitus yhtiöittää.

PUURAKENTAMISTA EDISTÄMÄÄN

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi monipuolistaa nykyisestään. Viime aikoina on vilkkaasti puhuttu puukerrostalorakentamisen aseman vahvistamisesta Suomessa ja vientimarkkinoilla. Suunnitelmia ja rakennushankkeitakin on vireillä eri puolilla Suomea. Myös julkinen rakentaminen sekä hallirakentaminen ovat ne, joihin viime aikoina virinnyt puurakentamisen edistämisinnostus voimakkaimmin kohdistuu. Puun käyttöä rakentamisessa puoltaa myös lisääntyvä ympäristötietoisuus.

Puurakentamista on edistetty valtion toimenpitein jo viimeiset kaksikymmentä vuotta. Hallitusten ohjelmiin on sisällytetty tavoitteet puutalorakentamisen lisäämisestä. Näin todetaan myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Ohjelmia on siis ollut ja poliitikoilla hyvää tahtoa, mutta tästä huolimatta puutalorakentamisessa ei ole päästy eteenpäin toivotulla tavalla. Kerrostalojen, liiketilarakennusten ja julkisen rakentamisen alueella Suomi on Espanjan ohella Länsi-Euroopan betonivaltaisin maa. Juuri näillä toimialueilla puurakentamisella on merkittävät kasvun edellytykset.

Muissa Pohjoismaissa ja myös Keski-Euroopassa puurakentamisen vetureina ovat toimineet rakennuttajat ja rakennusliikkeet. Meillä näin ei ole ollut. Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden osalta toivoisin lisää ryhdistäytymistä, sillä esimerkiksi samat kansainväliset suuret rakennusliikkeet, jotka ovat meillä markkinajohtajia, rakentavat naapurimaassamme Ruotsissa runsaasti puukerrostaloja.

Puun rakennuskäytön lisäämisen kannalta on olennaista, että puu on kilpailukykyinen rakennusaine ja että suunnittelijoilla ja toteuttajilla on korkea ammattitaito. Puurakentaminen menestyy vain, jos se on aidosti kilpailukykyistä. Vastuu tästä on puun jalostusketjulla ja mukana olevilla toimijoilla. Puutuotteiden jalostusarvon kohottamiseksi teollista puurakentamista ja sen standardisoimista on tarpeen edelleen kehittää. Puuteollisuudelta, rakentajilta ja rakennuttajilta tarvittaisiin lisää aktiivista yhteistyötä erityisesti työn tuottavuuden kehittämisessä. Mikäli puun käyttöä rakentamisessa aidosti halutaan edistää, tarvitaan jatkuvaa tuotekehittelyä kansainvälisesti kilpailukykyisten puuhun perustuvien rakennustuotteiden ja –konseptien aikaansaamiseksi.

Ympäristöministeriö on asettanut myös viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään perusteellisesti puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Määräaika työlle on tämän vuoden lokakuun loppuun.

Ranskassa on tehty laki, joka velvoittaa käyttämään puuta tietyn määrän rakentamisessa. Pitäisikö näin tehdä meilläkin?