LUONNONTILAISTEN SOIDEN KOHTALO PUHUTTAA

Suostrategiassa päädyttiin esittämään uuden ohjelman laatimista luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden kartoittamiseksi ja suojelemiseksi. Ehdotus on sinänsä arvokas ja kunnianhimoinen, mutta ohittaa kansalaisilta tulevan kovenevan kritiikin luonnontilaisten soiden häviämisestä ja toisaalta keskustelun turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Uuden suojeluohjelman laatiminen kun vie joka tapauksessa aina oman aikansa. Suostrategia katsoo tulevaisuuteen, kun taas mökkirantojensa tilasta huolestuneet kansalaiset haluaisivat ratkaisuja tässä ja nyt.

Arvokkaiden soiden määrä väistämättä jatkuvasti Suomessa vähenee, sillä aluehallintovirastojen ympäristölupamenettelyssä on vireillä ja tulee koko ajan vireille kymmenittäin uusia hakemuksia soiden ottamiseksi turvatuotantoon. Osa hakemusten kohteena olevista soista on luontoarvoiltaan erittäin hienoja kohteita.

Valtioneuvosto linjasi jo kaksi vuotta sitten hyväksyessään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ettei luonnontilaisia soita tulisi enää varata turvetuotantoon, koska ojitettujakin soita on runsaasti tarjolla. Alueidenkäyttötavoitteet ovat kunta- ja maakuntatason kaavoituksen ohjeena ja ne vaikuttavat ajan myötä, kun uusia kaavoja laaditaan. Alueidenkäyttötavoitteissakin katsotaan pitkälle tulevaisuuteen.

Ympäristöministeriössä on pyritty aikaan saamaan myös nopeita ratkaisuja. Tästä syystä turvetuottajien kanssa on viime aikoina neuvoteltu. Tavoitteena on, että yritykset vapaaehtoisesti vaihtaisivat jo luvituksen piirissä olevia arvokkaita suokohteita valtion tarjoamiin muihin, turvetuotantoon sopiviin kohteisiin. Ministeri Paula Lehtomäki on ollut asiassa aktiivinen ja turvetuottajienkin puolella on lämmetty ajatukselle. Vapaaehtoinen tie on käytännössä ainoa mahdollinen, mikäli halutaan, että turveyhtiöt peruvat tekemiään lupahakemuksia tai vaihtavat omistamiaan soita johonkin toiseen kohteeseen.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan menossa myös sekä ympäristönsuojelulain että luonnonsuojelulain uudistamistarpeiden kartoitus. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten voimassa oleva lainsäädännön keinoin arvokkaita suokohteita voidaan säilyttää luonnontilaisina sekä lainsäädännön mahdolliset uudistamistarpeet.

VIHERTALOUS JA KAMREERIHENKI

Vihreä talous keskusteluttaa tänä päivänä niin taloustietelijöitä, ympäristötutkijoita, kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:ta ja taloudellisen yhteistyön järjestöä OECD:tä, politiikkoja ja hallintoa. Monet maat näkevät talouden viherryttämisen lähes ainoana mahdollisuutena turvata kansalaisilleen hyvinvointia ja talouden kasvua.

Suomen vihreän talouden raportti on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Suomi on asukasta kohti laskettuna luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista. Reportin mukaan tavoitteena on, että Suomessa pystytään jatkossa perinteisen sellu- ja pepariteollisuuden rinnalle kehittämään puusta mm. nanoteknologian avulla uutta osaamista ja työtä. Raportissa on käsitelty laajasti myös Suomen vesi- ja mineraalivaroja. Punaisena lankana on, että Suomessakin luonnonvarojen tuhlaus lopetetaan. Sen sijaan luonnonvaroja kierrätetään ja käytetään uudestaan ja pyritään nostamaan jalostusastetta. Tavoitteena on myös, että suomalaisesta luonnonvara-alan osaamisesta kuten puhtaan tuotannon mahdollistavasta ympäristöteknologiasta tulisi entistä vahvempi vientituote. Raportin laativat kolme ministeriötä, maa- ja metsätalous- , työ- ja elinkeino- ja ympäristöministeriö yhdessä.

Raportissa ehdotetaan myös luonnonvara-asioiden parempaa koordinaatiota. Uutta luonnonvaraministeriötä ei ehdoteta perustettavaksi, mutta raportissa toivotaan, että luonnonvara-asioita hoitavat ministeriöt tekisivät tiivistä yhteistyötä. Myös pääministerille valtiokonsernin johtajana haluttaisiin vahvempi rooli. Tähän liittyen on pitkään pidetty esillä ajatusta siitä, että pääministerin johtama talousneuvosto muutettaisiin talous- ja luonnonvaraneuvostoksi. Se kuitenkin edellyttäisi valtiovarainministeriö- ja työmarkkinajärjestövetoisen nykyisen talousneuvoston kokoonpanoon muutoksia.

Kansanedustajat ovat lukeneet raporttia "Älykäs ja kestävä luonnonvaratalous" kiinnostuneina. Kysymys, joka esitetään, kuuluu, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Juuri muuta vastausta vaalikauden tässä vaiheessa ei voi antaa kuin sen, että kaikki riippuu seuraavasta hallituksesta ja sen ohjelmasta.

Toivottavasti nyt valtiontaloudessa vahvasti vallalla oleva "kamreerihenki" ja jatkuva keskustelu julkisen velan pienentämisestä ei kokonaan halvaannuta julkisen sektorin mahdollisuuksia olla edesauttamassa talouden ja työllisyyden uusia avauksia. Voi hyvin olettaa, että vihreän talouden eteenpäinvienti edellyttää niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta myös satsauksia.

VIHDOINKIN EDISTYSTÄ

Paljon kiistoja ja hämminkiä aiheuttanut vuodelta 2004 oleva asetus haja-asutusalueiden talousvesien käsittelystä eli lyhyesti hajajätevesiasetus kumotaan ja asiaa koskevat säännökset sisällytetään ympäristönsuojelulakiin. Samalla säännökset muuttuvat niin, että haja-asutusalueiden kiinteistön omistajat voivat tehostaa kiinteistöjensä jätevesien käsittelyä kohtuukustannuksin ja toimivalla tekniikalla. Tätä mieltä on eduskunnan ympäristövaliokunta, joka tänään julkisti asiaa koskevan mietintönsä.

Asian takana on poikkeuksellisen kuuma keskustelu, perustuslakivaliokunnan lausunto nykyisen asetuksen perustuslain vastaisuudesta ja sitä seurannut ympäristövaliokunnan ja ympäristöministeriön tiivis yhteistyö paremman säännöstön aikaansaamiseksi.

Pian täysistuntokäsittelyyn lähtevän lakiesityksen mukaan 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan lain velvoitteista. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus hakea kunnalta poikkeusta lain määräyksistä sosiaalisen suoritusesteen vuoksi.

Nykyisen asetuksen lievemmistä määräyksistä tulee ensi sijainen jätevesien käsittelyn tehostamisen toimeenpanotapa. Nykyisen asetuksen sisältämät tiukemmat vaatimukset voivat koskeva kiinteistön omistajaa, jos kunta päättää ottaa ne käyttöön ns. aroilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla antamalla omat ympäristönsuojelumääräykset.. Sekä valiokunnan jäsenet että me täällä ministeriössä uskomme, että monessa tapauksessa kiinteistöllä olevat sakokaivot ja parannettu maaperäkäsittely riittävät täyttämään lain puhdistusvaatimukset. Kiinteistöt eroavat joka tapauksessa toisistaan. Mitään ehdotonta standardiratkaisua ei ole, joka sopisi kaikille. Tarvitaan kiinteistökohtaista neuvontaa ja kuntien toimintaa tukevaa ohjeistusta.

Täällä ministeriössä valmistaudumme nyt kumoamaan vanhan jätevesiasetuksen ja laatimaan kuntia koskevat uudet ohjeet. Jätevesien kiinteistökohtainen neuvonta on saamassa sekä viime vuoden lisätalousarviossa ja että tämän vuoden varsinaisessa budjetissa rahaa. Kahden miljoonan raha tuskin vielä riittää, mutta sillä päästään hyvään alkuun.

On laskettu, että hajajätevesimääräykset koskevat n. 300 000 vakituisessa käytössä olevaa kiinteistöä. Osa n iistä vapautuu edellä mainitun ikäpykälän nojalla velvoitteista. Selvää lienee myös, että vain murto-osaan kiinteistöistä tarvitaan kallis, tehdasvalmisteinen putsari. Suurin osa kiinteistönomistajista selviää olennaisesti pienemmillä kustannuksilla.

Kaiken jälkeen voi vain todeta, että vihdoinkin edistystä.

Kemijoki oy:n allassuunnitelmasta:

Hankkeen Natura-vaikutukset arvioitava

Kemijoki Oy on tänään julkistanut selvityksensä Kemijoen yläjuoksulle rakennettavasta monitoimialtaasta. http://www.kemijoki.fi/Kemijoki/kemijokiwww.nsf/sp?open&cid=ContentCB50F&size= Yhtiö on tehnyt työnsä Lapin maakuntaliiton pyynnöstä ja tavoitteena siinä on, että ns. Vuotoksen allasalueelle Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueelle suunnitellaan rakennettavaksi allas.

Suunnittelun kohteena olevan alueen ydinosa, Kemihaaran suot, kuuluvat Natura-suojelualueverkostoon. Mikäli yhtiön suunnitelma etenee, seuraavaksi olisi laadittava luonnonsuojelulain mukainen arvio hankkeen ja sen toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista Natura-verkostoon. Tällaista lain edellyttämää arviota yhtiön tänään julkistamaan selvitykseen ei näytä sisältyvän.

LAKI JA ASETUKSET

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan joulukuinen kannanotto siitä, että kuusi sitten voimaan tullut haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskeva asetus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lain tasolle, on kirvoittanut vilkkaan keskustelun. Nyt kysytään, valvotaanko Suomessa riittävästi asetusten perustuslain mukaisuutta.

Lyhyt vastaus on, että ei valvota, mutta aikaisempaan verrattuna kyllä paremmin. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa asetuksen antamisvallalle annettiin aikaisempaa täsmällisemmät rajat.

Suomessa lakien perustuslain mukaisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kysymys on etukäteisvalvonnasta. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä valiokunta ottaa kantaa lain perustuslain mukaisuuteen, mikäli siltä pyydetään lausuntoa asiassa. Tämä tilanne ei ole Suomessa muuttunut. Edelleenkään meillä ei ole saanut kannatusta erityisen valtiosääntötuomioistuimen perustaminen säädösten lainmukaisuuden vahtijaksi.

Hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että ministeriössä säädösvalmistelun yhteydessä valmisteilla olevien niin lakiesitysten kuin asetusluonnosten perustuslain mukaisuus tarkastetaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa perustuslaissa haluttiin täsmentää asetuksen antamisvaltaa. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan mm: "

Asetuksenantovaltaa ja lainsäädäntövallan siirtämistä eli delegointia koskeva perustuslaintasoinen sääntely on näiden asioiden periaatteelliseen merkitykseen verrattuna puutteellista ja epäajanmukaista. Nykyistä oikeustilaa voidaan arvostella myös oikeusvaltiollisten periaatteiden näkökulmasta. Perustuslaissa tulisikin olla nykyistä selkeämmät säännökset lainsäädäntövallan delegoinnista ja asetuksenantovallasta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat säännökset muun ohella asetuksenantovallan käyttäjistä, asetuksenantovallan aineellisista rajoista sekä siitä, millaisilla edellytyksillä valtaa antaa yleisiä oikeussääntöjä voidaan osoittaa ministeriötä alemmille viranomaisille. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla, että eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa voidaan delegoida vain lailla ja delegoitua lainsäädäntövaltaa käyttää pääsääntöisesti parlamentaarisessa vastuussa oleva valtioneuvosto." Perustuslain 80§:ssä, jossa asetuksen antovaltuudesta säädetään, todetaan, että lailla on säädettävä mm. yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perustasta.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen jälkeen perustuslain tulkinnat ovatkin tiukentuneet silloin, kun on ollut kysymys kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jätevesiasetuksen antaminen perustui ennen uuden perustuslain voimaantuloa säädettyyn ympäristönsuojelulakiin. Asetusta valmisteli työryhmä, joka teki yksimielisen esityksen. Valmistelussa oli mukana virkamiehiä ja keskeisten etujärjestöjen edustajia. Valtioneuvostossa asetus hyväksyttiin niin ikään yksimielisesti. Asetuksen perustuslain mukaisuus ei nähtävästi tuolloin antanut aihetta keskusteluun. Toisaalta ympäristölainsäädäntöön on aina kuulunut alan luonteen vuoksi paljon teknisiä ja luonnontieteellisiä raja-arvoja , joiden säätäminen asetustasolla on ollut perusteltua. Osin tähän kehitykseen ovat johtaneet myös EU:n ympäristön suojelun normit.

Tätä taustaa vasten ei liene uutinen, että perustuslakivaliokunnan jätevesiasetuksen kohdalla ottama tulkinta yllätti ympäristöministeriön. Samalla se kuitenkin avasi mahdollisuuden jätevesiasetuksen keskeisten säännösten kohtuullistamiselle ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan päätelmät selvinnevät parin viikon kuluttua.

LEIKKAUSLISTAT

Valtiovarainministeriön virkamiesten pöydältä on valmistunut alustava suunnitelma, miten julkisen talouden velkaantuminen saadaan taltutettua. Virkamieskaavailuissa lähdetään siitä, että tulevalla vaalikaudella on aikaansaatava vuositasolla 1,5 miljardin euron säästöt.

1990-luvun laman aikaan valtiovarainministeriön virkamiehet, valtiosihteerin johdolla laativat leikkauslistoja budjetin tasapainottamiseksi. Silloin sekä veroja kiristettiin että menoja vähennettiin. Leikkaukset tehtiin juustohöyläperiaatteella.

Näyttää siltä, että julkista taloutta odottaa taas mittava säästökuuri , vaikka näin hallinnon sisältä tuntuu, että julkisessa taloudessa on eletty jo pitkään säästöjen aikaa. Valtion henkilöstömenoja on suunnitelmallisesti vähennetty tuottavuusohjelman nimellä jo vuodesta 2005 ja nykyinen ohjelma jatkuu vuoteen 2015. Käytännössä ministeriöt, myös ympäristöministeriö ovat joutuneet vähentämään tuottavuusohjelmaa enemmän henkilöstöään, sillä budjettikehykset eivät ole riittäneet palkkojen maksamiseen. Vähennyksiä on toistaiseksi pystytty hoitamaan henkilöstön luonnollisen poistuman puitteissa. Palkkamenot ovat ministeriöissä suurin menoerä.

Selvää on, että entiseen tapaan juustohöyläämällä menoja ei enää suuresti pystytä karsimaan. Valtion tähän asti hoitamia tehtäviä olisi kaikissa ministeriöissä pystyttävä karsimaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä silloin joudutaan miettimään, m ikä on ministeriön tai sen alaisen aluehallinnon ydintehtäviä ja mikä ei. Asiakkaita olisi joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa palveltava mahdollisimman hyvin ja päätökset saatava aikaan viivytyksettä.

Ympäristöhallinnossa ryhdyttiin keväällä ministeriön strategiatyön yhteydessä käymään keskustelua, mitkä ympäristöasioissa ovat jatkossakin niin tärkeitä, että ministeriön tai sen alueviranomaisten on ne hoidettava. Tätä keskustelua käydään jokaisen viran täytön tai täyttämättä jättämisen yhteydessä. Ei ole helppoa, mutta onnistuu, kun koko henkilökunta on asian takana.

VÄLIHUOMIO TAPAHTUNEESTA

Kaiken viime aikoina tapahtuneen jälkeen voin ympäristöministeriön virkamiehenä sanoa, että on erittäin helpottavaa, kun perustuslakivaliokunta otti kantaa jätevesiasetuksen toimeenpanoon viime viikolla. Tällainen mahdollisuus valiokunnalle tuli, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki toi eduskunnan käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain muutoksen, jolla 68-vuotta täyttäneet hajakiinteistöjen omistajat vapautetaan kokonaan asetuksen velvoitteista. Lakiesitys sisälsi myös muita täsmennyksiä, miten asetuksen määräysten toimeenpanoon voi kohtuussyistä saada helpotuksia.

Meillä Suomessa ei ole lakien tai asetusten perustuslainmukaisuuden jälkikäteiskontrollia. Lakien perustuslain mukaisuus tutkitaan vain etukäteen, kun esitys on annettu eduskunnalle ja sen tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunta on näissä asioissa oikeudellisen asiantuntijan roolissa. Tästä syystä on mahdollista, että lakeihin ja asetuksiin saattaa sisältyä perustuslain vastaisia säännöksiä. Vuonna 2000 tehdyn perustuslakiuudistuksen jälkeen eduskunnassa on usein tullut esille kysymys, rikkovat jonkun voimassa olevan lain tai asetuksen määräykset perustuslaissa kansalaisille turvattua suojaa. Valiokunnan kannanotto siitä, että hajajäteasetuksella annetaan yksityisille kansalaisille sellaisia velvoitteita, joista kuuluisi säätää laissa, ei ollut lopulta kovin yllättävä. Asetus kuitenkin ehti olla voimassa vuosikausia ilman mahdollisuutta arvioida säännösten perustuslain mukaisuutta.

Luultavasti valiokunnan lausunto herättää taas keskustelun siitä, tarvittaisiinko Suomessa erillinen perustuslakituomioistuin lakien jälkikontrollia varten.

Perustuslakivaliokunta hyväksyy sen, että 68-vuotta täyttäneet voidaan vapauttaa hajajätevesiasetuksen velvoitteista. Muutoin valiokunta jätti ympäristövaliokunnan tehtäväksi laatia ehdotukset, miten ja miltä osin nykyiseen asetukseen sisältyvät määräykset nostetaan lain tasolle. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva esitys on ympäristövaliokunnan käsiteltävänä.

Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että annettavien määräysten tulee olla sellaisia, että hajakiinteistöjen omistajat voivat ne kohtuullisesti panna toimeen ja että tarkoitukseen käytettävät laitteet toimivat.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen asetus menee uusiksi ja sen tilalle tulevat ympäristönsuojelulain määräykset, mitä haja-asutusalueen kiinteistöjen tulee tehdä jätevesijärjestelmiensä tehostamiseksi ja lain määräyksiä täydentävä uusi asetus.