Normeja purkamaan

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta ja käyttökelpoisuutta arvioidaan asuntoministeri Krista Kiurun asettamassa laajassa työryhmässä. Työ on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Työryhmälle on esitelty yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kuntaliiton laatimia selvityksiä muun muassa suunnittelutarveratkaisujen käyttöalasta, kaavavalituksista, kaavojen ohjauksesta, osallistamisjärjestelmistä, kaavojen viranomaisneuvotteluista, rakennusvalvonnasta, yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Kevään aikana alkaa loppuraportin kirjoittaminen. Silloin pitää ottaa kantaa, miltä osin lainsäädäntö on edelleen ajanmukainen, miltä osin on uudistamistarpeita. Loppuraportin  on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Arviointiryhmä on saanut jo tähän mennessä runsaasti postia eri toimijatahoilta, mihin suuntaan MRL:ia haluttaisiin kehittää, mm. Helsingin kaupunki on lähettänyt kirjeen, jossa se toivoo kokeiluna tämän vuoden loppuun saakka voimassaoleville kevennetyille rakentamismääräyksille joko jatkoa tai mieluummin päätöstä siitä, että kevennykset säädetään pysyviksi.

Viime vaalikaudella ympäristöministeriössä pidettiin alan toimijoiden kanssa yhdessä rakennusmääräysten normien purkutalkoot. Niiden tulosta ovat mm. muutamia kaupunkeja koskevat kevennetyt rakentamismääräykset. Samansuuntaisen ehdotuksen ympäristöministeriölle on esittänyt äskettäin myös selvityshenkilöä Auvo Haapanala. Hän ehdottaa, että ELY:t voisivat vähentää ohjaustaan kehittyvien kaupunkien kohdalla.

Näidenkin ehdotusten pohjalta näyttää siltä, että maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa keskustelu normien purkamistarpeista jatkuu.

Selvitysnaisten ehdotuksia viedään eteenpäin

Vaasan hallinto-oikeus peruutti maanantaina erään Talvivaaran saaman poikkeusluvan. Oikeus arvioi päätöksessään ympäristölupamääräyksistä tehtävää tilapäistä poikkeamaa jätevesien johtamiseksi kipsisakka-altaiden ohi jälkikäsittelyyn. Kyse on jo pitkään vireillä olleesta asiasta, jossa oli nyt käsiteltävänä Kainuun ELY-keskuksen viime kesäkuussa antama päätös.

Päätöksen mukaan Talvivaara ei voi vedota ympäristönsuojelulain 62 pykälään poikkeuksellisista tilanteista olosuhteissa, jotka johtuvat sen omasta toiminnasta.  Päätöksessä hallinto-oikeus tuo esille ympäristönsuojelulain esitöiden perusteluja ja toteaa, ettei kysymys ole lainkohdan tarkoittamasta toiminnasta riippumattomasta tilapäisestä ja poikkeuksellisesta tilanteesta. Päätöksestä saatetaan valittaa, joten viimeisen sanan asiasta sanonee aikanaan korkein hallinto-oikeus.

Myös selvityshenkilöiden Riitta Rainion ja Aino Turpeisen pari viikkoa sitten ympäristöministeri Ville Niinistölle jättämässä Talvivaara selvityksessä perätään muun ohella ympäristönsuojelulain 62 pykälän käyttöalan selventämistä. Tämä työ on jo aloitettu ympäristöministeriössä ja tarkoituksena on, että  tätä koskeva ehdotus samoin kuin muutkin selvityshenkilöiden ympäristönsuojelulain osalle ehdottamat kehittämisasiat valmistellaan ja sisällytetään ministeriössä työn alla olevaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistukseen.

Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa ennen kesälomia.

Ympäristöministeriön hiilipäästöt laskettu

Ympäristöministeriö laski toisen kerran hiilijalanjälkensä vuodelta 2012 . Apuna käytettiin WWF:n ilmastolaskuria. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 1717,61 hiilidioksiditonnia. Määrä on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuona 2011. Yhtä työntekijää kohden päästöjä syntyi keskimäärin 6,06 CO2 tonnia. Kaikkiaan YM:n päästöt vastaavat 390 omakotitalon keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Eniten päästöjä syntyi lentomatkustamisesta.  Matkustaminen sekä koti- että ulkomailla oli kyllä edellisestä vuodesta vähentynyt ja videolaitteiden käyttö lisääntynyt huomattavasti.

Useat yritykset ja jotkut kaupungitkin ovat aloittaneet lentomatkojen kompensoinnin ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa parantamiseksi. Päästömaksut toimitetaan yleensä kehittyvien maiden koulutus- ja ympäristöprojekteihin. Valtiovarainministeriö ei ole pitänyt mahdollisena, että ministeriöt kompensoisivat toimintamenoistaan toimintansa aiheuttamia CO2 päästöjä. Valtion rahaa tähän ei siis saa käyttää. Tämän vuoksi valtionhallinnossa tarvitaan uusia ideoita, miten päästöjä kompensoidaan. Matkustamista tuskin voidaan  kokonaan lopettaa.

Ympäristöministeriössä olemme laskeneet, että aiheuttamiemme päästöjen sitomiseksi voisimme esimerkiksi istuttaa metsää. Silloin pitäisi istuttaa noin 5 500 puuta . Hakkuukypsänä metsänä tämä tarkoittaisi noin 14 hehtaarin metsää.  Päästöjen kompensoiminen kiinnostaa meidän talon väkeä. Näinköhän ministeriön väki lähtee metsänistutustalkoisiin ensi kesänä?

Selkeä selvitys

Selvitysnaiset Aino Turpeinen ja Riitta Raino jättivät tänään raporttinsa siitä, mitä Talvivaarasta opittiin. Opittavaa tuntui olevan paljon niin toiminnanharjoittajan kuin viranomaisten osalta. Raportti on selkeää luettavaa, Huomaa, että selvityshenkilöt olivat lukeneet Talvivaaraa koskevat ympäristövaikutusten arviointiraportit, lupapäätökset ja valvojan kirjeet sekä käyneet paikan päällä. Ei varmaan ole ollut helppoa koota monimutkaisen kaivoshankkeet tapahtumat muutamalle kymmenelle sivulle..

Selvityshenkilöiden johtopäätöksetkin olivat selkeitä: toiminnanharjoittajien on hoidettava oma tonttinsa:lupahakemusten ja muiden asiakirjojen on oltava kerralla kunnossa. Puutteellisten hakemusten jättämistä viranomaien ei pidä hyväksyä, vaan jättää ne käsittelemättä. Ympäristönsuojelulakia on muutettava ja  hallintopakkoasiat on palautettava ELY:istä lupaviranomaisille, joissa ne ennen aluehallintouudistusta olivatkin.

Ympäristöministeriössä otetaan selvityshenkilöiden ehdotukset pikaisesti jatkokäsittelyyn. Ympäristöministeri Ville Niinistö lupasi, että ympäristönsuojelulakiin ehdotetut muutokset tuodaan  kevään aikana osana ympäristönsuojelulain uudistusta eduskunnalle.

Jutturuuhkat kasvat AVI:ien ympäristövastuualueilla

Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueiden päällikköjen kokouksessa pari päivää sitten oli vähän ankea tunnelma. Johtui kai tilaisuuden aiheesta, joka oli ympäristölupien käsittelyajat ja niihin vaikuttavat tekijät.

Pari vuotta sitten voimaan tulleessa aluehallintouudistuksessa ympäristö- ja vesitalouslupia ratkaisseet ympäristölupavirastot lakkautettiin ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille, jonka muut tehtävät koostuvat entisiltä lääninhallituksilta siirtyneistä valvonta- ja lupatehtävistä. Ympäristölupien käsittely keskitettiin neljälle AVI:lle; Ouluun, Mikkeliin, Hämeenlinnaan ja Vaasaan.

AVI:ien ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle. Siellä päätetään aluehallinnon rahoista. ja henkilöstön määrästä. Sektoriministeriöille kuten ympäristöministeriölle kuuluu AVI:en toiminnallinen ohjaus. Valtiovarainministeriön ohjausvalta ei ole herättänyt samanlaista kritiikkiä kuin työvoima- ja elinkeinoministeriön ohjaustyyli ELY:ihin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Valtiovarainministeriötä on pidetty ikään kuin puolueettomana, koska sillä ei ole omaa toimialaa AVI:ssa kuten TEM:llä taas on Ely:issä..

Tosiasia kuitenkin tänään on, että ympäristölupien osalta ollaan menossa vauhdilla asiakkaiden kannalta huonompaan suuntaan: käsittelyajat ovat venyneet ja yhä pitenevät. Samanaikaisesti lupahakemusten määrä on kasvussa. Jatkossa lupahakemusten määrä kasvaa yksistään EU:n uusien teollisuuspäästömääräysten vuoksi, koska unioni edellyttää, että koko teollisuusala ( esimerkiksi metsäteollisuus, energiateollisuus, metalliteollisuus jne)  yhdellä kertaa uudistaa ympäristölupansa vastaamaan uusia määräyksiä. Pohjois-Suomen AVI:ssa erityisesti kaivoslupahakemusten määrä on kasvanut. Kaikissa neljässä ympäristölupia käsittelevässä AVI:eissa sisääntulevien juttujen määrä on voimakkaassa kasvussa, eikä ratkaistujen määrää pystytä nostamaan samassa suhteessa, koska AVE:issa henkilöstön määrää tulee asetettujen tuottavuustavoitteiden mukaan vähentää.

Eduskunta myönsi miljoonan euron lisämäärärahan AVE:ille ja ELY:ille kaivostoiminnan lupa-asioiden ja valvonnan hoitamiseen. Määrärahalla Pohjois-Suomen AVI saanee ottaa kolmen eläkkeelle jääneen virkamiehen tilalle pari uutta työntekijöitä. Tämä sinänsä positiivinen asia ei näytä pohjoisen Avi:n kokonaistilannetta juuri helpottavan. Siellä sisääntulevien juttujen määrä kasvaa kaikista AVE:ista suhteessa eniten.

 Viime vuonna valtio sai ympäristölupatuloja 3,6 miljoonaa euroa, mikä oli runsas puoli miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Jos aluehallintovirastoissa olisi riittävästi lupien käsittelijöitä, lupatulot helposti kaksinkertaistuisivat.

Aivan lähi aikoina kuulemme, millaisiin linjauksiin Kataisen hallitus aluehallinnon osalta on valmis. Pohjana päätöksille ovat taannoiset aluehallinnon tilaa selvittäneiden selvityshenkilöiden Rauno Saaren ja Riitta Rainion ehdotukset. Näitä linjauksia odotellessa jutturuuhkat kasvavat aluehallintovirastojen ympäristövastuualueilla.