TUULIVOIMARAKENTAMISEEN KAIVATAAN HYVIÄ ESIMERKKEJÄ

Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa tuotettaisiin tuulivoimalla sähköä kymmenen vuoden kuluttua 6TWT. Se tarkoittaisi, että Suomeen pitäisi rakentaa noin 800 tuulivoimalaa enemmän kuin nykyään.  Keväällä 2011 tuli voimaan uusiutuvan energian tuotantotukijärjestelmä eli niin sanottu syöttötariffi, jossa uudet tuulivoimalat saavat tuotantotukea 12 vuoden ajan. Alkuvaiheessa maksettava tukitaso on saanut aikaan suuren määrän uusia tuulivoimalaitoshankkeita. Tuulivoimakapasiteettia on suunnitteilla yhteensä noin 6300 MW, josta noin puolet on maatuulivoimaa ja puolet merituulivoimaa.

Tuulivoimahankkeet ovat kuitenkin edenneet verkkaisesti, sillä tuulivoimalla on myös vastustajia.  Kansalaiset tuntevat tuulivoimaa kohtaan epäluuloa. Myllyjen ulkonäöstä ei tykätä. Niiden melua ja valoa vieroksutaan. Tuulivoimaloiden ajatellaan pilaavan maisemaa. Tästä on seurannut, että tuulivoimaloista valitetaan herkästi. Esteiden esittäjien kuoroon ovat liittyneet useat valtion viranomaiset kuten puolustusvoimat, ilmailu- ja liikenneviranomaiset.

Tuulivoimahankkeiden vauhdittamiseksi eduskunta hyväksyi  viime vaalikaudella ympäristöministeriön ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen. jonka perustella tuulivoimaa voi rakentaa jo yleiskaavan perusteella. Tuulivoimarakentamista koskevat ohjeet aluehallinnolle uudistettiin viime kesänä.. Myös tuulivoimaan soveltuvat alueet on kartoitettu maakunnissa. Selvitysten mukaan tuulivoimalle soveltuvien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 400 km², ja alueille voisi selvitysten mukaan sijoittaa yhteensä noin 12 000 megawattia tuulivoimaa.

Elokuussa valmistunut selvitysmies Lauri Tarastin raportti nimesi tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen suurimmiksi esteiksi jäykät lupaprosessit sekä lentoesterajoitukset. Tarastin selvitysten pohjalta TEM asetti ryhmän perkaamaan rajoituksia. Ryhmässä on mukana sekä virkamiehiä että poliitikkoja.

Tuulivoimarakentamisessa kaivattaisiin nyt  hyviä esimerkkejä, onnistuneita ratkaisuja, joissa hakemukset eivät ole jääneet kiertämään valitusasteissa. Niitäkin maasta löytyy.

Tuoreimman esimerkin kuulin Lapista, Kemijärveltä..Siellä kotimainen tuulivoimayrittäjä on ottanut käyttöön uuden toimintamallin, jossa aivan aluksi tuulivoimapuiston sijoituspaikalle hankitaan  sosiaalinen hyväksyntä alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Tuulimyllyjen käyttöön vuokratusta maa-alueesta maanomistaja saa korvauksia, teiden ja johtoalueiden alle jäävästä maasta lisäkorvauksia. Lisäksi tuulivoimayhtiö on ilmoittanut olevansa valmis maksamaan vaikutusalueella oleville kylille kehittämisrahaa. Malli on kopioitu Ruotsista.