keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Oulu katsoo pohjoiseen


Pohjois-Pohjanmaan ELY kävi tällä viikolla tuloskeskustelut ympäristöministeriön kanssa. Kuultiin, että Pohjois-Pohjanmaan veturi, Oulukin on menettänyt runsaasti työpaikkoja Nokian myötä. Työttömiä insinöörejä ja muita työnhakijoita on Oulussakin liian kanssa.

Oulussa katsotaankin  nyt  pohjoiseen, Pohjois-Norjaan. Naapurissa  öljy- , kaasu- ja kaivosteollisuuteen investoidaan suuria summia. Oulu ja Tromssan kaupunki ovat keskustelleet lentoyhteyden avaamisesta kaupunkien välille.

Suomen pohjoisessa naapurissa Norjassa menee nimittäin hyvin. Muun Euroopan kärsiessä heikoista kasvuluvuista ja korkeasta työttömyydestä, Norjan bruttokansantuote kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Työttömyysprosentti on vain 3,7 ja monista ammatti-ihmisistä on jopa pulaa. Kaasun ja öljyn ympärille on kehittynyt vahva osaamisklusteri, joka tänään tuo yhtä paljon tuloja kuin itse raaka-aineet.
Vaikka Norjan kokonaistalouden kova tahti on kuluvan vuoden aikana alkanut tasaantua, öljy- ja kaasualan sekä offshore-teollisuuden suoranainen kasvuboomi jatkuu. Esimerkiksi Hammerfestissa, jonne avattiin Snøhvitin LNG-laitos vuonna 2007, väkimäärä kasvaa, uusia päiväkoteja rakennetaan, satamaa laajennetaan ja liikenneyhteyksiä parannetaan. Hammerfestin lailla tulevat lähivuosina kasvamaan monet muutkin Pohjois-Norjan kaupungit. Suomen lähialueille, Finnmarkiin ja muualle Pohjois-Norjaan, investoidaan tänäkin vuonna miljardeja euroja.

.
Oululaisten mielenkiinto erityisesti Norjaan on ilahduttavaa. Tähän asti suomalaiset toimijat, niin yritykset kuin työväki ovat olleet harvassa norjalaisten hankkeissa. Toivottavasti kuulemme pian Oulun suunnalta myös uutisia onnistumisista.


tiistai 29. lokakuuta 2013

HIETALAHDEN TELAKKA


Tämän päivän uutisen mukaan venäläiset ostavat korealaisilta loputkin perinteikkäästä Helsingin Hietalahden telakasta.  Kauppaa meriteollisuuden ammattilaiset pitävät myönteisenä, sillä Suomessa on pitkä kokemus ja osaaminen  jääolosuhteisiin sopivien alusten suunnittelussa ja rakentamisessa. Otaksutaan, että Venäjä, joka on investoimassa arktisten alueiden öljyntuotantoon, tarvitsee runsaasti uutta  kalustoa. Sitä voidaan rakentaa Suomessa.

Venäjän arktiset öljynporaukset ovat viime viikkoina saaneet maailmanlaajuista julkisuutta, kun Greenpeacen aktivistit yrittivät kiivetä venäläisten Prirazlomnojan öljylautan kannelle Petsoran merellä. Aktivistit ovat joutuneet viikoiksi tutkintavankilaan Muurmanskiin. Oikeudenkäyntiä odotetaan.

Usein siteeratun Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyvaroista ja 30 prosenttia maailman kaasuvaroista sijaitsee arktisilla alueilla, pääasiassa meren pohjassa. Pisimmällä off-shore-kohteiden hyödyntämisessä on Norja. Tämän vuoden aikana Norjan mannerjalustalla on ollut käynnissä 16 uuden öljy- ja kaasukentän rakentaminen. Tämän lisäksi Norjan öljyhallituksen mukaan  20 uutta kenttää on suunnitteilla seuraavan kahden vuoden aikana. Investointien öljyhallitus odottaa nousevan noin 190 miljardiin kruunuun eli runsaaseen 26 miljardiin euroon  vuoteen 2017 mennessä. Tähän asti Norja on voinut operoida Jäämeren jäättömillä alueilla, mutta nyt sielläkin toiminta on siirtymässä yhä pohjoisemmaksi.

Norjan ja norjalaisyritysten lisäksi Jäämeren hankkeisiin ovat rynnistäneet suuret öljy-yhtiöt sekä Alaskassa että Venäjällä. Venäjä haluaa löytää korvaavia öljylähteitä Länsi-Siperian ehtyvien kenttien tilalle. Myös muut rantavaltiot, Grönlanti, Islanti ja Kanada ovat liikkeellä.

Kustannukset Jäämeren porauksissa ovat kuitenkin valtavia ja teknisiä ongelmia pohjoisessa operoivilla yrityksillä on riittänyt. Jäämeren öljynporauksia uhkaavat jäävuoret, pakkanen, sumu ja myrskyt.

Suomalaisella osaamisella voidaan epäilemättä rakentaa maailman parhaita jääolosuhteissa toimivia aluksia.   Jäämeren rantavaltioiden arktisessa valloituksessa tarvitaan paljon muutakin kuin jäissä pärjääviä aluksia. Arktisella merialueella tapahtuvien öljynporausten riskeistä ja niihin varautumisesta tiedetään yhä liian vähän.

Viime keväänä arktiset maat allekirjoittivat öljyntorjuntasopimuksen. Nyt mietitään, miten öljyonnettomuuksiin pitäisi varautua käytännössä. Mitä vaaditaan yrityksiltä, Jäämerellä liikkuvilta aluksilta, millaisia vakuutuksia tulisi olla jne.

Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, mutta Suomella on paljon käytännön kokemusta  öljyntorjunnasta  ja siihen varautumisesta Itämerellä. Itämeren kasvavien öljykuljetusten ja muun liikenteen riskejä joudutaan jatkuvasti arvioimaan.

Arktisen neuvoston olisi syytä mahdollisimman pian tehdä tai teettää arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämisestä kunnollinen riskiarviointi. Sen jälkeen olisi johtopäätösten aika.





tiistai 8. lokakuuta 2013

Villilohi ei ole ruokaa vaan elämys


Eilen eduskunnassa Jasper Pääkkösen ja Pekka Haaviston kokoonkutsuma kalastusmatkailuseminaari keräsi yli sata osanottajaa. Paikan päällä oli monta kiinnostavaa puhujaa. Erityisen huomionarvoisa oli islantilainenlohiaktivisti Orri Vigfusson, joka on kerännyt vuosien varrella 50 -60 miljoonan euron rahaston säätiöönsä ( North Atlantic Salmon Fund) ja ostanut näillä aroilla ammattikalastajien pyydyksiä pois ympäri Atlantia. The Time Magazine antoi vuonna 2004 Orrille nimityksen  ”European Hero”. Orri teki tilaisuudessa selväksi, kuinka villilohi  voisi Suomessakin tuottaa tuhansia elämyksiä ja miljoonia euroja matkailukalastuksen muodossa.

On hienoa, että Suomessa on vihdoinkin herätty siihen, että Itämeren luonnonlohi on pelastettava. Päätökset vain puuttuvat.

Niin EU:ssa kuin Suomessa Itämeren villilohi pitäisi vihdoinkin nähdä elämyksiä tuottavana vapaana eliönä, ei ruokana. Lohiportaiden rakentamisessa entisiin lohijokiin  tulisi Suomessa päästä liikkeelle, sillä villilohi tarvitsee lisää nousujokia.

torstai 12. syyskuuta 2013

LNG-terminaali


Ilmassa oli maaottelun tuntua, kun virkamiesjoukolla kävimme eilen Tallinnassa neuvottelemassa Inkoon LNG-terminaalin rakentamista koskevasta ympäristövaikutusten arvioinnista. Gasum Oy suunnittelee rakentavansa nesteytetylle maakaasulle eli LNG::lle terminaalin joko Inkooseen tai Porvoon Tolkkiseen. Tarkoituksena on, että terminaali yhdistettäisiin Keski-Euroopan maakaasuverkkoon rakentamalla putki meren alitse Viroon.

Euroopan unioni on luvannut rahoitusta terminaalihankkeelle, koska maakaasuverkon vahvistaminen on EU:n energian saannin turvaamiselle tärkeää. Itäisen Suomenlahden terminaalin paikasta kilpailevat Suomi ja Viro. Viro on tarjonnut terminaalin paikaksi Paldiskia. Koska Viro ja Suomi eivät päässeet yksimielisyyteen terminaalin paikasta, asia on siirtynyt komission ratkaistavaksi. Päätöksen on luvattu valmistuvan syksyn aikana.

Suomen molempien terminaalivaihtoehtojen ; Porvoon ja Inkoon osalta Uudenmaan ELY-keskus antoi viime viikolla oman lausuntonsa. Lausunnon mukaan Gasum Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostus molempien terminaalivaihtoehtojen osalta täyttää sille asetetut sisältövaatimukset. YVA on siis kunnossa ja hankkeen toteuttaja Gasum Oy, joka on asettunut Inkoon kannalle, voi edistää hanketta lupamenettelyn ja teknisen suunnittelun osalta.

Viron ympäristöministeriö ei ole ollut samaa mieltä suomalaisten merenkulkun, liikenteen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Virolaiset ovat katsoneet, ettei Inkoo sovellu LNG-terminaaliksi, vaan terminaalin oikea paikka on Paldiski. Viron ympäristöministeriö on vedonnut elinkeinoministeriönsä tutkimukseen, jossa viitataan mm. Inkoon sataman suuriin ruoppaustarpeisiin sekä vaikeisiin tuuli- ja jääolosuhteisiin . Eilen Tallinassa selvisi, että elinkeinoministeriön tutkimuksen pohjatiedot oli kerännyt Paldiskiin LNG-hanketta puuhaava yritys.  Sen sijaan Viron meriturvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla ei ole ollut Suomen hankkeesta huomautettavaa. Varsinaisia ympäristöongelmia Inkooseen ei virolaisten ympäristöviranomaistenkaan mielestä liittynyt, mutta Inkoon sataman huonommuudesta ja Paldiskin paremmuudesta tilaisuudessa keskusteltiin runsaasti. Paldiskin osalta ympäristövaikutusten arviointi on Virossa vielä käynnissä, joten Suomen hanke on sitä nyt hieman edellä.

Suomalaiset tuntuvat luottavan siihen, että asiakysymykset ratkaisevat ja parempi hanke voittaa. Voi kuitenkin olla, että EU:m pöydissä politiikka painaa asioita enemmän.