PILOTTI

Ympäristöministeriö tekee MetsäGroupin perusteilla olevasta uudesta biotuotetehtaasta pilotin, jossa testataan, miten hyvällä viranomaisten ja toiminnanharjoittajan yhteistyöllä voidaan lyhentää ympäristönvaikutusteb arvioinnin ja ympäristöluvan käsittelyaikaa.

Pilottihanke on tarpeen, että tiedetään, miten hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjaamat tavoitteet lupakäsittelyjen sujuvoittamisesta käytännössä toteutuvat.
Hallitus on edellyttänyt, että viranomaiset ovat aktiivisia, kun ympäristölupaa koskeva hanke käynnistyy ja pyrkivät neuvottelemalla toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimaan siitä, että lupakäsittely ja muut hankkeen mahdollisesti edellyttämät viranomaishyväksynnät menevät eteenpäin sujuvasti.  Asia on ohjeistettu kaikille ELY:jne ja AVI:ien ympäristövastuualueille.

Jatkossa meilläkin keskusteltaneen EU:n energia infraa koskevan asetuksen hengessä, tulisiko hyväksyntöjen ja lupien käsittelylle asettaa myös määräaika. Sitä ennen olisi kuitenkin syytä pohtia, tarvitaanko kaikkeen siihen, mihin nykyään vaaditaan ympäristölupa, oikeasti lupa. Vai riittäisikö rekisteröinti- tai ilmoitusmenettelyyn? Asiaa pohditaan parhaillaan ympäristöministeriössä ympäristönsuojelulain uudistustyön yhteydessä.

SUTTA JA SEKUNDAA

 

"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla. Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.

Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.

Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.

Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia  kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?

Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.

Rakennusvalvonnan suuryksiköt eivät yksinään paranna rakentamisen laatua

Juhlapuheissa rakennusvalvontaa kutsutaan milloin rakentamisen edistäjäksi, milloin mahdollistajaksi. Vaaditaan myös keskittymistä ennakoivaan ohjaukseen ja neuvontaan. Toisaalta kansalaiset, jotka rakentavat ehkä kerran tai pari elämänsä aikana, haluavat rakennusvalvonnalta yksilöllistä neuvonta- ja tarkastuspalvelua. Suomalainen on puolestaan sellainen, että aina kun joku halli sortuu lumikuormasta tai sattuu muu onnettomuus tai paljastuu rakennusvirheitä, ensimmäiseksi kysytään, mikä viranomainen on laiminlyönyt tarkastus- ja valvontavelvollisuutensa. 

Hallituksen käsittelyyn ensi viikon kehysriihessä tulevassa rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus on asettanut tavoitteeksi kuntien rakennusvalvonnan kokoamisen suuremmiksi, ylikunnallisiksi yksiköiksi. Tämä tavoite on sinänsä sisältynyt alusta pitäenkin hallituksen ohjelmaan, mutta niin ympäristöministeriössä kuin kuntien rakennusvalvonnassa on jääty odottamaan, miten kuntauudistus etenee.

Ympäristöministeriössä olemme päättäneet aloittaa rakennusvalvonnan kokoamista koskevan uudistuksen valmistelun. Kuntauudistuksesta riippumatta on tärkeää, että  rakennusvalvontaa ja sen kehittämisen edellytyksiä avoimesti arvioidaan yhteistyössä pienten ja suurten kuntien kanssa.

Itsestään suuremmat rakennusvalvonnan yksiköt eivät tuo tehoa ja kansalaisten kaipaamaa viranomaistukea rakentamiseen. Paljon riippuu myös siitä, miten kuntien rakennusvalvontatoimessa kyetään muuttamaan toimintatapoja. Tässä suhteessa sähköisen asioinnin eteneminen kunnissa on avainasemassa.  Rakennuslupa pitää voida hakea sähköisesti kunnan rakennusviranomaiselta. Sähköiset suunnittelutyökalut puolestaan mahdollistaisivat suunnittelun ja suunnitelmien hallinnan sekä työmaan aikataulutuksen, valvonnan ja logistiikan järjestämisen.

Oikeuskansleri Talvivaarasta

Tänään antamassa päätöksessään oikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoo, ettei Kainuun ELY-keskus käyttänyt Talvivaaran kaivoksen  asiassa toimivaltaansa riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Ely-keskus ei ole rikkonut lakia, mutta ei ole myöskään toiminut niin kuin hyvässä hallinnossa tulisi toimia.

Päätöksen perusteella selviää, että oikeuskansleri on myös tarkkaan seurannut, mihin toimiin ympäristöministeriössä , ELy-keskusta ohjaavana ministeriönä on jo ryhdytty. Hän esittää myös lisätoivomuksia valvonnan kehittämisestä.

Oikeuskansleri antoi päätöksensä asiasta tehtyjen kantelujen pohjalta. Kantelut koskevat runsas vuosi sitten tapahtuneen kaivoksen kipsisakkaan altaan vuotoa.  

Oikeuskanslerin linjaukset ovat samansuuntaisia kuin Onnettomuustutkintakeskuksen  Talvivaaran vuotoa koskeneessa raportissa, joka julkistettiin pari viikkoa sitten. Samat havainnot sisältyivät myös ympäristöministeriön kipsisakka-altaan vuodon jälkeen tuoreeltaan tilaamaan selvitykseen.

Oikeuskanslerin johtopäätökset ovat tervetulleita. Ympäristölupien valvonnassa parantamisen varaa ympäristöhallinnolla varmasti yhä on. Valvontaohjeen päivittäminen tulee ministeriössä kevään aikana joka tapauksessa työn alle, koska ympäristönsuojelulain uudistaminen on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tässä yhteydessä  voidaan ottaa huomioon  myös oikeuskanslerin esittämät näkemykset.

Verkkokauppa ja peltomarketit

Uusien kauppakeskusten rakentaminen on kilpailulle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle hyväksi. Tällainen ajatus tuntuu sisältyvän viime kesän lopulla hyväksyttyyn hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jonka toimeenpano täällä ministeriöissä on kiivaasti käynnissä.

Vaikka ohjelman tekstin mukaan hallitus on erityisen huolissaan itärajan kautta suuntautuvan venäläismatkailun ostovoimasta ja haluaa erityisesti venäläisille asiakkaille lisää kauppapaikkoja, ,maankäyttö- ja rakennuslain arviointityössä, kaupan edustajilla ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan, vaikka viime vaalikaudella eduskunnan hyväksymä peltomarkettien rakentamisen rajoittamista koskeva lain muutos heitettäisiin kokonaan romukoppaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi valmistui aivan äskettäin  ja loppuraportti luovutettiin asuntoministeri Pia Viitaselle. Seurantaraporttia valmistellut ympäristöministeriön työryhmä ehdotti kilpailun toimivuuden edistämistä sisällytettäväksi sekä eri kaavojen sisältövaatimuksiin että vähittäiskauppaa koskeviin erityissäännöksiin. Työ tarvittavan lainmuutoksen laatimiseksi on jo aloitettu ministeriössä.

Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainnin ohjauksesta  ministeri Viitanen on sanonut, ettei vasta hetken aikaa ollutta lainsäädäntöä muuteta, mutta maakuntakaavoja vahvistaessaan hän tulee ottamaan huomioon lain tavoitteet ja alueiden erityistarpeet.

Epäilemättä maakuntaliitot maakuntakaavoja uudistaessaan tekevät jatkossakin varauksia kaupan suuryksikköjä varten. Uusia suunnitelmia tehtäessä alueilla olisi kuitenkin hyvä miettiä myös sitä, mihin kaupan alalla menossa oleva rakennemuutos on johtamassa. Verkkokauppa vie kauppojen kannattavuutta riippumatta siitä, onko liike kaupungin keskustan talon kivjalassa vai automatkan  päässä hypermarketissa.

Selvältä näyttää, että entistä useampi suomalainen tilaa haluamansa tuotteen mieluummin netistä kuin lähtee kiertelemään kaupoissa. Kaupalta itseltään olisi hyvä kuulla käsitys sen omasta tulevaisuudesta.

Voiko Talvivaaran vuoto uusiutua?

Eilisen Onnettomuustutkintakeskuksen Talvivaaran marraskuussa 2012 tapahtunutta kipsisakka-altaan vuotoa koskevan raportin jälkeen minulta on kysytty, voiko Talvivaaran kaivoksen vuoto uusiutua?

Rehellisesti on ollut pakko vastata, ettei mitään takeita asiasta voi antaa. Samalla voi myös sanoa, että viranomaiset seuraavat entistä tarkemmin, miten yritys vesienhallinnassa onnistuu. Myös viranomaisten yhteistyö on kaiken tapahtuneen jälkeen kaivosasioissa tiivistynyt.

Talvivaaran kaivosyhtiö hakeutui viime vuoden lopulla yritysaneeraukseen.  Yhtiö on irtisanonut runsaasti osaajia kaivokselta, joka myös näkyy nyt toiminnassa. Samanaikaisesti yrityksellä on jatkuvasti ollut vaikeuksia vesiasioittensa hallinnassa. Ylivuotoja ei ole tapahtunut, mutta yhtiö on luvan vastaisesti varastoinut metallipitoisia vesiä kaivoskuiluun.

Valvova viranomainen, Kainuun ELY-keskus on valvonut tehostetusti yhtiön toimintaa ja kehotti tammikuun alussa hallintopakolla uhaten yritystä saattamaan asiansa luvan mukaiseen kuntoon ja esittämään kokonaissuunnitelman vesien hallinnassa. Tällä hetkellä kaivosalueella on varastoituna runsaasti ylimääräistä vettä.

Talvivaaran yrityssaneerauksenkin onnistuminen edellyttää, että yhtiöllä on kokonnaissuunnitelma kaivosvesiensä hoitamisesta.