TALVIVAARAN TEETTÄMISPÄÄTÖS ETENEE

Kainuun ELY-keskus teki eilen 8.7. päätöksen teettää Talvivaaran vedenpuhdistuslaitteistoja, koska yhtiö ei kehotuksista huolimatta ole osoittanut puhdistushankinnan etenemistä.

Vedenpuhdistuslaitteiden hankinnasta määrättiin viime keväänä annetussa ympäristöluvassa.

ELY-keskus perusteli päätöstään muun muassa sillä, ettei Talvivaaran vedenhallinnan syksystä 2012 asti jatkunut kriisitilanne ole helpottunut. Yhtiöllä on edelleen miljoonia kuutioita vettä varastoituna kaivosalueelle. Lisäksi yhtiön uudessa ympäristöluvassa määrätyt päästökiintiöt pienenevät merkittävästi vuodenvaihteessa. ELY_keskuksessa on arvioitu, että ellei vesienhallintaan nyt panosteta, yhtiöllä on edessään kasvavat vesiongelmat ja ylittyvät päästörajat.

Jos valtio joutuu teettämään välttämättömiä ympäristösuojelutoimia, valtio joutuu myös varautumaan siihen, että teettämisestä aiheutuvat laskut maksetaan ajallaan. Ympäristöministeriössä tuemme Kainuun ELY-keskusta teettämispäätöksen toimeenpanossa. myös taloudellisesti. Kysymys on arviolta 3 – 4 miljoonan euron investoinnista  Lain mukaan lopulta  aiheutuneiden kustannusten maksaja on aina toiminnanharjoittaja, jolle valtio lähettää laskun.

Talvivaara vakuutti eilen pystyvänsä itsekin hoitamaan vedenpuhdistukseen tarvittavat hankinnat ilman valtion väliintuloa.  Yhtiön blogisivun mukaan asia ei ole rahasta kiinni, vaan teknisistä kysymyksistä.

Hyvä niin, mutta Kainuun ELY tuskin keskeyttää teettämistoimien valmistelua ennen kuin se on saanut käyttöönsä yhtiön ja laitteiden toimittajan välillä solmitun urakkasopimuksen.

EI EHITÄ

Ympäristönsuojelulain uudistus on eduskunnassa loppusuoralla. Muutama päivä sitten eduskunta sai käsiteltäväkseen ilmastolain. Ympäristöministeriön osalta hallitusohjelman keskeiset lakiesitykset ovat siten toteutumassa. Ministeriössä on kyllä päätetty juoda asian kunniaksi kakkukahvit, mutta sopivan aikataulun löytyminen on osoittautunut vähän haasteelliseksi. Ei kuulemma ehitä, kun on niin paljon vielä valmisteltavia asioita.

Totta on, että Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelman toteuttamiseksi on vielä tekemistä. Ympäristöministeriön osalta erityisesti odotetaan, miten pystymme lyhentämään ympäristölupien käsittelyä ja muutenkin jouhevoittamaan lupaprosesseja.

Suomi on ympäristölupien luvattu maa. Meillä vaaditaan monessa sellaisessakin asiassa viranomaisen myöntämä lupa, joka muualla Euroopassa hoidetaan kevyemmällä menettelyllä.

Lupajärjestelmä on myös vuodesta toiseen pysynyt pääpirteittäin sisällöltään samanlaisena.

Ympäristönsuojelulain kakkosvaihe pohtii nyt , mitä lupajärjestelmän keventämiseksi vielä tällä vaalikaudella voidaan tehdä.

Erityisen tarkastelun kohteena ovat  kotieläinluvat, sillä määrällisesti juuri kotieläinlupia käsitellään sekä kunnissa että lupaviranomaisissa eniten.  Kotieläinlupien käsittelyn keventämistä on valmistellut työryhmä, jossa on edustettuina sekä keskeiset viranomaiset että etujärjestöt. Ehdotus valmistuu aivan lähi aikoina.  Maa-aines- sekä ympäristölupien yhdistämistä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn alussa.

Menossa ovat myös Elinkeinoelämän keskusliiton ja ympäristöministeriön yhteiset talkoot, joissa tavoitteena on lisätä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien vuoropuhelua niin, että sitäkin kautta lupakäsittelyt lyhenisivät. 

Täällä ympäristöhallinnossa odotamme myös sitä, että valtiovarainministeriö lupauksensa mukaan lisää valtion ympäristölupaviranomaisiin, AVEihin ruuhkanpurkajia lisämäärärahalla.

Varmaa lienee, että lupajärjestelmän keventämisessä riittää työtä seuraavallekin hallitukselle.

Pietarin talousfoorumissa

Mielikuva Pietarin talousfoorumista, jossa silloisessa tehtävässän, Arktisten alueiden neuvoston puheenjohtajana sain käyttää puheenvuoron joskus 2000-luvun alkupuolelta: vallantäyteinen venäläisen talouden ja poliittisen eliitin näyttämö.

Sama  tunne valtasi mielen myös eilen pistäytyessäni Pietarin talousfoorumissa käyttämässä puheenvuoron rakennusalan yhteistyöstä.

Foorumin ulkomaisten osanottajien joukko oli aiemmista vuosista harventunut. Ukrainan kriisin puhjettua sekä liike-elämä että poliitikot ovat väistäneet venäläistapaamisia.

Suomen liike-elämän johtoa sen sijaan oli runsaasti paikalla. Oma tehtäväni oli viedä eteenpäin pitkään neuvoteltua rakennusalan yhteistyösopimusta, jota suomalaisyritykset pitävät erittäin tärkeänä. Käytännössä olisi tarkoitus perustaa yhteistyöryhmä, joka ratkoisi rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä pulmia ja hidasteita. Asian hoitamisesta pääsinkin keskustelemaan Venäjän rakennusministeriön virkamiesten kanssa.

Miksi suomalaiset haluavat, että käytännön asiat hoidetaan venäläisten kanssa , vaikka poliittinen ilmapiiri on viilentynyt EU:n ja Venäjän välillä? Suomalaisten liikemiesten mielestä liiketoiminnan sujuminen on näissäkin oloissa omiaan luomaan vakautta.

VALTION TEHTÄVIÄ KOOTAAN

Valtioneuvoston hallintoyksikkö (VNHY)  on se osa valtion keskushallinnon uudistamista, joka on tarkoitus toteuttaa tällä vaalikaudella. Keskushallinnon uudistaminen on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan, mutta asia on pääosin siirretty parlamentaarisen komitean valmisteltavaksi.

Ministeriöissä hoidettavien hallinnollisten tehtävien kokoaminen valtioneuvoston kansliaan perustettavan hallintoyksikön hoidettavaksi sen sijaan on talven aikana edennyt niin, että asia on menossa lähi aikoina hallituspuolueiden puheenjohtajien linjattavaksi.

Suomessa on 12 ministeriötä ja saman verran erilaisia käytäntöjä, miten hoidetaan virkanimityksiä, matkustamista, hankintoja, tilojen hallintaa ja muita hallintopalveluita.  Ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelua on sen sijaan perinteisesti vahvasti ohjattu valtiovarainministeriöstä.

Nyt on tarkoitus saada aikaan tehokkuutta ja yhtenäistä käytäntöä, kun osa ministeriöiden hallintopalveluista keskitetään valtioneuvoston  kansliaan. Alustavan suunnitelman mukaan hallintoyksikköön tulisi 500 henkilöä ja se aloittaisi työnsä ensi vuoden maaliskuussa.

Tällä hetkellä valtionhallinnossa on vahva usko, että hoitamalla asioita keskitetysti, saadaan sekä säästöjä että rationalisointihyötyjä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valtionhallinnossa toimii jo useita palvelukeskuksia. Aina keskittäminen ei ole mennyt putkeen: on tullut päällekkäistä työtä ja osaamisvajetta. Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia. Samoja virheitä ei kannata tehdä uudestaan.

Onnistuakseen, VNHY:n pitää pystyä tarjoamaan sellaisia palveluja sellaisella palvelulaadulla, joista asiakasvirastoille on selkeää hyötyä.  VNHY:n asiakkuus pitää kannattaa ja sen asiakkaana halutaan olla. Samalla VNHY:n pitäisi näyttäytyä ministeriöiden  oman henkilöstön keskuudessa kiinnostavana ja haluttuna työnantajana, ei uutena konttorina, jonne vaan siirrellään porukkaa, kun jonkun täytyisi näitäkin hommia tehdä. Nämä molemmat ovat varmasti toteutettavissa.  Tavoitteena tulee olla  tuottaa parasta laatua hallintopalveluissa, ei niiden itsetarkoituksellista kokoamista

PILOTTI

Ympäristöministeriö tekee MetsäGroupin perusteilla olevasta uudesta biotuotetehtaasta pilotin, jossa testataan, miten hyvällä viranomaisten ja toiminnanharjoittajan yhteistyöllä voidaan lyhentää ympäristönvaikutusteb arvioinnin ja ympäristöluvan käsittelyaikaa.

Pilottihanke on tarpeen, että tiedetään, miten hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjaamat tavoitteet lupakäsittelyjen sujuvoittamisesta käytännössä toteutuvat.
Hallitus on edellyttänyt, että viranomaiset ovat aktiivisia, kun ympäristölupaa koskeva hanke käynnistyy ja pyrkivät neuvottelemalla toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimaan siitä, että lupakäsittely ja muut hankkeen mahdollisesti edellyttämät viranomaishyväksynnät menevät eteenpäin sujuvasti.  Asia on ohjeistettu kaikille ELY:jne ja AVI:ien ympäristövastuualueille.

Jatkossa meilläkin keskusteltaneen EU:n energia infraa koskevan asetuksen hengessä, tulisiko hyväksyntöjen ja lupien käsittelylle asettaa myös määräaika. Sitä ennen olisi kuitenkin syytä pohtia, tarvitaanko kaikkeen siihen, mihin nykyään vaaditaan ympäristölupa, oikeasti lupa. Vai riittäisikö rekisteröinti- tai ilmoitusmenettelyyn? Asiaa pohditaan parhaillaan ympäristöministeriössä ympäristönsuojelulain uudistustyön yhteydessä.

SUTTA JA SEKUNDAA

 

"Pelin henki rakennuksilla on, että sutta on tehtävä" saneli rakennusmiesten edunvalvontajärjestön, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi äskettäin maan suurimman päivälehdet sivuilla. Harjuniemen mukaan suurin syy rakentamisen huonoon latuun on rakennushankkeiden pilkkomisessa. Nykyisellään rakennustyömaalla on nii. Paljon aliurakoitsijalta ja osatoimittajia, että virheen paljastuessaan kukaan ei ota vastuuta.

Samassa artikkelissa kaikki suuret rakennusliikkeet kiistivät, että rakentamisen laatu olisi huonoa.

Rakentamisen laatu oli vahvasti esillä eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä viime keväänä. Valiokunta tarkasteli erityisesti rakennusten kosteus- ja homeongelmia, joiden se katsoi syntyneen pääasiassa siitä syystä, että rakennus on rakennettu huonosti. Valiokunta päätyi esittämään 14-kohtaista toimenpidelistaa eri ministeriöille ja edellytti, että eduskunta saa vuosittain kuulla, miten korjaavista toimenpiteissä on edistyttty. Tehtävä annettiin ympäristöministeriölle ja minun tehtävänä on johtaa eri ministeriöistä kokoonpantua ryhmää, joka seuraa, miten tarkastusvaliokunnan edellyttämät toimia on saatu toteutettua.

Kiinnostava ja vaikea tarkastusvaliokunnan esille nostamista asioista on rakentamisen laatu ja vastuukysymykset. Miten rakentamisen vastuu toteutuu urakoissa, jotka on pilkottu kymmeniin alitoimittajiin? Onko niin, että aina tilaaja eli sopimuksen tekijä viime kädessä vastaa rakennusajan virheistä? Miten virheen tekijä voidaan osoittaa pilkotussa urakassa? Mikä on pääurakoitsijan vastuu? Näitä ja muita sopimusoikeudellisia  kysymyksiä ja alan käytäntöjä mietimme oikeusministeriön kanssa. Voiko lainsäätäjä puuttua asiaan?

Rakennusyhtiöt itse eivät tunnu näkevän mitään vikaa toiminnassaan. Alan omia laatutalkoita lienee sitten turha odottaa.